Etelä- ja Länsi-Suomessa maksetaan väestön määrään suhteutettuna kalastuksenhoitomaksuja selvästi muuta maata vähemmän. HS kävi läpi yli 80 000 viime vuonna maksettua kalastuksenhoitomaksua. Niiden mukaan Lapissa ja Itä-Suomessa maksetaan väestön määrään suhteutettuna eniten kalastuslupia. Maksutiedoissa ovat mukana ainoastaan tilisiirrolla luvan maksaneet. Tiedot kattavat noin kolmasosan kaikista kalastuksenhoitomaksuista.

Asiantuntijoiden mukaan tilastoissa näkyy maantieteellinen ero maksuhalukkuudessa. Ero voi johtua siitä, että Länsi- ja Etelä-Suomessa kalastuksen harrastus on usein satunnaista.

”Maksuhalukkuus liittyy kalastustapoihin. Aktiivisesti kotitarpeisiinsa kalastava hankkii luvan, mutta pari kolme kertaa vuodessa virvelöivä ei ole ehkä edes perillä vaadituista maksuista”, lakimies Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitosta sanoo.

Noin 28 prosenttia suomalaisista ilmoittaa harrastavansa kalastusta. Harrastajien määrä on suurempi Lapissa ja Itä-Suomessa kuin Etelä-Suomessa ja Länsi-Suomessa. Tämä ei kuitenkaan täysin selitä suurta eroa maksuhalukkuudessa.

”Tiedämme aiemmista tutkimuksista, että merkittävä osa kalastajista eli yli puolet jättää maksun maksamatta. Voiko alueellinen ero selittyä kalastuksenvalvonnalla? Jos kiinnijäämisen riski on suurempi, varmaan myös maksuhalukkuus on suurempi”, kalatalousylitarkastajaRoni Selén maa- ja metsätalousministeriöstä puntaroi.

Vuoden voimassa olevan kalastuksenhoitomaksun ostaneiden määrä pieneni viime vuonna ennätysalhaiseksi. Samalla viikkoluvan suosio lisääntyi hieman.

”Vuosimaksuissa suunta on ollut jo pitkään alaspäin. Yksi selittävä tekijä on hinta. Aina, kun me nostamme luvan hintaa, se näkyy maksajien määrän vähentymisenä”, Selén sanoo.

Toinen selittävä tekijä on vapaa-ajan kalastajien ikääntyminen. 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat on rajattu maksujen ulkopuolelle. Aktiivikalastajia poistuu vuosittain enemmän maksajien joukosta kuin tilalle tulee uusia. Maksajien määrän huvetessa kalastuksenhoitomaksun korotuspaineet lisääntyvät.

”Uuden kalastuksenhoitolain valmistelun yhteydessä keskusteltiin ikärajan nostamisesta. Kalatalous ei saa budjettirahoja, joten juuri maksuilla kehitetään kalataloutta”, Selén sanoo.

Kalastuksenhoitomaksuilla kerättiin viime vuonna noin kuusi miljoonaa euroa.

Siinä, missä luvatta kalastaminen on valtakunnallinen ongelma, varsinainen salakalastus eli kielletyssä paikassa kalastaminen on keskittynyt tiettyihin paikkoihin.

”Tällaisia ovat esimerkiksi voimalaitospadot, joiden lähelle kerääntyy paljon arvokaloja. Salakalastuksessa on sellaisia piirteitä, että yksi henkilö vartioi, tuleeko poliisi tai kalastuksenvalvoja ja varoittaa tarvittaessa toisia”, Fredrikson kertoo.

Lähde: HS 3.5.2015