Maailman kauppajärjestö WTO:n päätös on lopettamassa hylkeistä saatavien tuotteiden kaupankäynnin Suomessa.
”Tilanne on surkea”, sanoo kemiläinen hylkeenpyytäjä ja pyytäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Heinikoski.
Omituiseksi tilanteen tekee se, että Kanadan ja Grönlannin alueella asuvan alkuperäiskansan eli inuiittien hyljetuotteita saisi kuitenkin myydä Suomessakin.
Kiista juontaa juurensa vuoteen 2005. EU raivostui tuolloin kohukuvista, joissa kanadalaiset pyytäjät kävelivät jäällä ja nuijivat hylkeenpoikasia eli kuutteja hengiltä teurastustyyliin.
Hyljetuotteiden myyntikielto EU-alueella tuli voimaan vuonna 2009. Kieltoon jätettiin kuitenkin poikkeukset erityisesti Grönlannille eli Tanskalle sekä vähäisemmin Suomelle ja Ruotsille.
Tästä taas kimpaantui Kanada. Se valitti WTO:hon siitä, että Grönlannin inuiitit saivat myydä hyljetuotteita EU:ssa, mutta Kanadan inuiitit eivät.
WTO ratkaisi asian viime kesänä Kanadan hyväksi: EU saa kyllä kieltää myynnin moraalisin perustein, mutta kaikkien inuiittien tuotteilla on oltava samat oikeudet. Koska EU ei aio kieltää Grönlannin hyljetuotteita, sen on sallittava myös muiden alkuperäiskansojen tuotteet.
Suomen ja Ruotsin erityisoikeus loppuu samalla, koska WTO rinnastaa pienimuotoisen kaupan maailmankauppaan.
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) yrittää juuri alkaneissa EU-neuvotteluissa löytää ratkaisun, jossa kauppa saisi jatkua. Se on samalla linjalla kuin pyytäjät.
”Suomalaiseen metsästyskulttuuriin liittyy vahvasti periaate, jonka mukaan koko saalis käytetään hyödyksi”, sanoo ylitarkastaja Heikki Lehtinen MMM:stä.
”Olisi absurdia, jos esimerkiksi Namibiasta voidaan tuoda meille hyljetuotteita, mutta omia vähäisiä tuotteita ei saisi asettaa markkinoille.”
Suomelle myönteisen ratkaisun löytäminen on kuitenkin hankalaa, sillä WTO:n kanta on jyrkkä. Suomen kanssa samassa veneessä ovat Ruotsi ja Viro.
Harmaahylje on Suomessa riistaeläin, koska siitä on haittaa kalansaaliille ja -kasvatukselle. Hylkeitä on ammuttu vuosittain alle 500, vaikka metsästyskiintiö sallisi 1050 hylkeen tappamisen.
Aktiivipyytäjiä arvioidaan olevan Ahvenanmaalla ja Perämerellä korkeintaan parisataa.
Hyljekanta onkin viime vuosina elpynyt. Suomen luonnonsuojeluliitto on tähän tyytyväinen. Kiistassa se olisi valmis luopumaan Suomen poikkeusluvasta.
”Kauppa on aivan marginaalista. Hyljeturismin kehittäminen olisi kestävämpi vaihtoehto”, erityisasiantuntija Tapani Veistola sanoo.
Myynnissä on lähinnä nahasta tehtyjä kintaita ja päähineitä, rasvaa eli traania sekä satunnaisesti hylkeenlihaa. Kaupan volyymi on MMM:n mukaan ”niin pieni, että siitä on mahdotonta saada tarkkaa tietoa”.
Kaupalla ei saa tehdä voittoa, joten se on harrastusluonteista. Pyytäjäyhdistyksen puheenjohtajan Heinikosken mukaan merkittävä osa saaliista menee haaskuun, jos sitä ei jatkokäytetä.
”Riistaeläin, jota ei hyödynnetä kunnolla, on pelkkä tuhoeläin”, hän sanoo.
Lähde: HS 2.3.2015
