Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jari Setälä on työskennellyt kala-alan parissa jo lähes 40 vuotta. Työt alkoivat kalastushallinnossa Vaasan kalastuspiirissä. Jo silloin SAKL tuli tutuksi, mutta yhteistyö alkoi toden teolla Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) kutsuttua Setälän taloustutkijaksi vuonna 1989. Ensimmäisenä tehtävänään Setälä oli asiantuntijana kalastustuloneuvotteluissa.
– SAKL oli yksi neuvotteluihin osallistuneista. Raimo Ihander oli silloin toiminnanjohtajana ja Heikki Salokangas puheenjohtajana. Vastapuolta edustivat jalostusteollisuus, kalakauppiaat ja turkistarhaajat, Setälä muistelee.
Osapuolet neuvottelivat siitä, mikä olisi vähimmäistavoitehinta kalalle, jotta kalastajien tulotaso kehittyisi muun yhteiskunnan mukana samalla tavalla.
– Vuonna 1989 lakia muutettiin siten, että kalastustulolaissa oli määritetty RKTL:n tehtäväksi tutkia ja selvittää sitä, miten kalastuksella menee, kuinka hinnat määräytyvät ja miten hintatuki siihen vaikuttaa. Olin tässä asiantuntijana, Setälä kertoo.
Yllätyksiä neuvottelupöydässä
Neuvottelut seurasivat yleensä tuttua kaavaa. Omia etujaan ajavat osapuolet kinastelivat keskenään ja kokousten lopputulema oli se, että RKTL selvittäisi seuraavaa kokousta varten lisää tietoa.
– Siihen aikaan RKTL:ää edustajana oli taloustutkimuksen päällikkö Mikael Hildén, ja minä mukana uutena kaverina. Aikaisemmin oli taskulaskimella laskettu, että mitä jos jokin kustannustekijä muuttuu tai saaliiden määrät muuttuvat, mikä on vaikutus, jos hintatukea maksetaan tietty määrä, Setälä selittää.
Tutkijat päätyivät päivittämään tekniikkaa. Avuksi otettiin taulukkolaskentaohjelma SuperCalculation, eräänlainen Excelin edeltäjä.
– Kehitimme laskentaohjelman, jossa kaikki epävarmat parametrit olivat mukana. Hankimme taloon ensimmäisiä kannettavia tietokoneita, jotta saimme ohjelman mukaan neuvotteluihin.
Neuvottelijoita odotti yllätys, kun ensi kerralla päädyttiin tuttuun lopputulokseen: RKTL:n olisi tehtävä lisää laskelmia, ennen kuin asiassa voitaisiin edetä.
– Yllätimme heidät sillä, että pystyimme heti paikan päällä asettamaan uudet epävarmat tekijät tietokoneeseen ja laskemaan saman tien tuloksen. Koko paletti laitettiin sekaisin, kun mukaan tuotiin tämä ohjelma. Nykyäänhän tuollainen on aivan jokapäiväistä, mutta silloin ei ollut, Setälä naureskelee.
Vuorovaikutus takaa tutkimuksen yhteyden tosielämään
Yhteistyö tutkimuksen ja SAKL:in välillä on pysynyt tiiviinä koko Setälän työuran ajan.
– Olen aina noudattanut sellaista strategiaa, että haluan olla varma, että analyysin pohjalta tekemäni johtopäätökset ovat yhteydessä reaalimaailmaan. Kun mallinnuksia tehdään tai tilastoja käydään läpi, olen usein yhteydessä liittoon tai ammattikalastajakontakteihini, joita on vuosien varrella kertynyt useita. Saatan vaikka kysyä SAKL:in toimitusjohtaja Kim Jordakselta, että mistä tämä tulos voisi johtua. Näin saadaan syy-seuraus-suhteet oikein, Setälä sanoo.
Vastaavasti kun SAKL on tarvinnut tutkimustietoa tai selvitystä kalastuksen talouteen liittyvistä kysymyksistä, on liitosta oltu yhteydessä tutkijoihin. Keskustelua käymällä voidaan välttää viemästä eteenpäin ajatusvirheitä sisältäviä johtopäätöksiä.
– Meillä on myös ollut useita yhteisiä hankkeita. Olen esimerkiksi ollut tekemässä trooli- ja rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelmia. Ei niitä lähtökohtaisesti edes voi itsekseen alkaa tekemään, vaan on pitänyt olla eri pyyntitekniikoita käyttäviä kalastajia mukana, jotta ohjelmasta tulee mahdollisimman hyödyllinen.
Kalastusta käsittelevissä tutkimuksissa, toimiala- ja olosuhdekatsauksissa Setälä myös haastattelee kalastajia. Näin kentällä oleva tietotaito saadaan tutkimukseen mukaan.
– Yleisesti ottaen kaikessa kaupalliseen kalastukseen liittyvässä tutkimuksessa on viisasta käydä keskustelua ammattikalastajaliiton kanssa, jotta työ kohdistuu oikealla tavalla ja sen kautta saadaan mahdollisimman sovellettavaa tietoa, Setälä tiivistää.
Arvokas äänitorvi
SAKL on ollut Setälän yhteistyökumppani vuosikymmenten ajan. Hän kehuu liiton olleen yksi parhaimmista kumppaneista pitkän työuran aikana. Liiton merkitys on ollut tutkimukselle suuri, mutta arvokas se on muutenkin.
– SAKL on ollut erittäin tärkeä toimija. Liitto on mukana lainsäädännön valmistelutöissä, ja ministeriö kuuntelee sitä herkällä korvalla asioissa, jotka liittyvät ammattikalastukseen ja kalastuspolitiikkaan. Liiton avulla ammattikalastajan ääni kuuluu ja on mukana tällaisessa valmistelutyössä.
Setälä tutkii kalatalousalaa kokonaisuutena, eikä ole erikoistunut pelkkään kalastukseen. Kalastuksen tärkeyttä ei voi sivuuttaa kokonaisuutta tarkasteltaessa.
– Teen työtä ammattikalastajien, vesiviljelijöiden ja kalakaupan kanssa. Kaikkihan on alun perin lähtenyt kalastuksen kautta, ja muut ovat vahvistuneet ja tulleet siihen rinnalle.
