Suomessa kasvatettiin viime vuonna 14,9 miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Määrä oli 1,4 miljoonaa kiloa suurempi kuin vuonna 2014. Viljellyn ruokakalatuotannon arvo ei muuttunut edellisvuodesta alentuneen hinnan vuoksi, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta vesiviljelytilastosta.
Kirjolohi on edelleen tärkein viljelty ruokakalalaji, vaikka sen tuotanto on laskenut 1990-luvun huippuvuosista. Kirjolohta tuotettiin 13,9 miljoonaa kiloa, joka oli yli 90 prosenttia koko ruokakalatuotannosta. Viljellyn siian tuotanto oli 0,8 miljoonaa kiloa, eli lähes sama kuin vuonna 2014. Muita ruokakalalajeja kuten taimenta, nieriää, sampea, kuhaa ja harjusta viljeltiin yhteensä noin 0,2 miljoonaa kiloa. Kirjolohen mätiä tuotettiin elintarvikkeeksi runsas 0,4 miljoonaa kiloa.
Kirjolohen tuottajahinta laski
Kirjolohen tuotannon arvo tuottajalle oli 46,1 miljoonaa euroa ja siian 7,1 miljoonaa euroa. Koko ruokakalatuotannon arvo oli 55,6 miljoonaa eli sama kuin vuonna 2014.
”Vaikka kaloille suotuisa kasvukausi lisäsi kalantuotannon määrää, arvon pysyminen edellisvuoden tasolla selittyy pääasiassa kirjolohen lihan ja mädin alhaisemmilla tuottajahinnoilla”, tutkija Riitta Savolainen Lukesta sanoo.
Pääosa ruokakalasta tuotetaan merialueilla
Koko maan kasvatetusta ruokakalasta 83 prosenttia tuotettiin merialueilla. Tuotanto kasvoi sekä meri- että sisävesialueilla. Ahvenanmaalla tuotettiin ruokakalaa 6,4 miljoonaa kiloa, Lounais-Suomen rannikolla ja saaristossa vajaa viisi miljoonaa kiloa ja muilla merialueilla reilut miljoona kiloa. Sisämaassa tuotanto oli 2,5 miljoonaa kiloa.
Kotimainen kasvatus ei tyydytä kysyntää
Kotimainen ruokakalatuotanto ei riitä tyydyttämään kasvavaa kysyntää. Erityisesti lohikalojen osalta joudutaan turvautumaan tuontikalaan. Tuoretta lohta ja sen filettä tuodaan pääasiassa Norjasta ja kirjolohta Ruotsista yhteensä noin 40 miljoonaa kiloa. Lohikalojen tuonti on määrältään noin kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana.
”Kalanviljelyn tuotanto kasvaa maailmanlaajuisesti voimakkaasti, mutta Suomessa merkittävää kasvua ei kuitenkaan ole tapahtunut. Kalankasvatus kiertovesilaitoksissa ja kasvatuksen laajentaminen avomerelle ovat keinoja kotimaisen kalankasvatuksen lisäämiseksi”, Riitta Savolainen kertoo.
Kalanpoikaset viljellään sisämaassa
Ruokakalan lisäksi kalaa viljellään myös istutettavaksi luonnonvesiin. Kalanpoikasten pääviljelyalueita olivat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Suomen maakunnat. Erikokoisia kalan- ja ravunpoikasia, vastakuoriutuneet pois lukien, tuotettiin istutuksiin ja jatkokasvatukseen yhteensä noin 50 miljoonaa yksilöä.
Vuonna 2015 Suomessa toimi 293 kalanviljely-yritystä, joista monella oli useita kalanviljelylaitoksia. Ruokakalaa kasvatettiin 162 laitoksella ja kalanpoikasia 90 laitoksella. Luonnonravintolammikkoviljelijöitä oli 185.
Lähde: Luke 29.6.2016