Suomessa kasvatettiin viime vuonna 14,4miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Määrä oli puoli miljoonaa kiloa pienempi kuin vuonna 2015. Viljellyn ruokakalan tuotannon arvo nousi edellisvuodesta korkeamman tuottajahinnan vuoksi, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta vesiviljelytilastosta.

Kirjolohi on tärkein viljelty ruokakalalaji, vaikka sen tuotanto on pienempi kuin 1990-luvun huippuvuosina. Kirjolohta tuotettiin 13,4 miljoonaa kiloa, mikä oli runsaat 90 prosenttia koko ruokakalan tuotannosta. Viljellyn siian tuotanto oli 0,8 miljoonaa kiloa, eli lähes sama kuin vuonna 2015. Muita ruokakaloja, kuten taimenta, nieriää, sampea, kuhaa ja ankeriasta, viljeltiin yhteensä runsaat 0,2 miljoonaa kiloa. Kirjolohen mätiä tuotettiin elintarvikkeeksi puoli miljoonaa kiloa.

Kirjolohen tuottajahinta nousi

Kirjolohen tuotannon arvo tuottajalle oli 59,4 miljoonaa euroa ja siian noin seitsemän miljoonaa euroa. Koko ruokakalan tuotannon arvo oli noin 69,1 miljoonaa eli noin 13 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2015.

– Vaikka kalantuotannon määrässä ei ollut merkittävää muutosta, huomattava arvon nousu edellisvuodesta selittyy pääasiassa kirjolohen korkeammalla tuottajahinnalla. Peratun kirjolohen sekä nimellis- että reaalihinta vuonna 2016 (4,88 e/kg) oli korkeampi kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Myös siian hinta oli hyvä (10,11 e/kg), tutkija Riitta Savolainen Lukesta sanoo.

Kirjolohen hinta seuraa lohen maailmanmarkkinahintaa, joka oli korkea muun muassa Chilen kasvatetun kalan tuotanto-ongelmista johtuen.

Pääosa ruokakalasta tuotetaan merialueilla

Koko maan kasvatetusta ruokakalasta 83 prosenttia tuotettiin merialueilla. Ahvenanmaalla tuotettiin ruokakalaa 6,7 miljoonaa kiloa, Lounais-Suomen rannikolla ja saaristossa 4,1 miljoonaa kiloa ja muilla merialueilla runsas miljoona kiloa. Sisämaassa tuotanto oli 2,4 miljoonaa kiloa.

Kotimainen kasvatus ei tyydytä kysyntää

Pääosa tuotetusta ruokakalasta kulutetaan kotimaassa. Erityisesti lohikalojen osalta joudutaan turvautumaan myös tuontikalaan, sillä oma tuotanto ei tyydytä kysyntää. Tuoretta lohta ja sen filettä tuodaan pääasiassa Norjasta ja kirjolohta Ruotsista yhteensä vajaat 40 miljoonaa kiloa. Lohikalojen tuontimäärä on noin kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana.

Kalanpoikaset viljellään sisämaassa

Ruokakalan lisäksi kalaa viljellään myös istutettavaksi luonnonvesiin. Kalanpoikasten pääviljelyalueita olivat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Suomen maakunnat. Erikokoisia kalanpoikasia, vastakuoriutuneet pois lukien, tuotettiin istutuksiin ja jatkokasvatukseen yhteensä noin 50 miljoonaa yksilöä.

Vuonna 2016 toiminnassa oli 300 kalanviljely-yritystä, joilla voi olla useita kalanviljelylaitoksia. Ruokakalaa kasvatettiin 158 laitoksella ja kalanpoikasia 91 laitoksella. Luonnonravintolammikkoviljelijöitä oli 189.

Lähde: Luke 28.6.2017