Kirjolohen hinnanmuutokset vaikuttavat merkittävästi vesiviljelytoiminnan kannattavuuteen, sillä suurin osa tuotannosta on kirjolohta. Vuonna 2014 vesiviljely-yritysten tulos jäi tappiolliseksi, vaikka kirjolohen hinta kehittyi suotuisasti ja viljelijöiden nettotulos parani. Kokonaiskustannukset laskivat suhteessa kokonaistuottoja enemmän, mikä paransi alan kannattavuutta.
Vuonna 2014 vesiviljelyn tuotot olivat 62 miljoonaa euroa. Pienyrittäjät eivät yleensä maksa itselleen palkkaa, vaan ottavat tulonsa yrityksen tuloksesta. Tämä otetaan huomioon tilinpäätösaineistossa laskennallisena palkkakorjauksena. Jos palkkakorjaus lasketaan mukaan kustannuksiin, jäi vesiviljelyn nettotulos tappiolliseksi vuonna 2014.
”Tuotantosuunnan mukaan tarkasteltuna sekä poikasia että ruokakalaa tuottavat yhdistelmätuottajat tekivät suurimmat tuotot, 27 miljoonaa euroa. Ruokakalatuotanto meressä oli kuitenkin kannattavinta reilun miljoonan euron nettotuloksella. Muissa tuotantosuunnissa nettotulos oli tappiollinen”, sanoo tutkijaHeidi Pokki Luonnonvarakeskukselta (Luke).
Yhdistelmätuottajat työllistivät eniten
Vuonna 2014 päätoimisia vesiviljely-yrityksiä oli 170 ja alalla tehtiin 329 henkilötyövuotta. Noin puolet yrityksistä oli poikastuottajia. Sekä ruokakalatuotantoa että poikastuotantoa harjoittavat yhdistelmätuottajat työllistivät eniten, 155 henkilötyövuotta.
Suomen ruokakalan tuotanto koostuu pääasiassa kirjolohesta. Vuonna 2015 noin 80 prosenttia arvosta ja 90 prosenttia tuotantomäärästä oli kirjolohta. Myös siika on tärkeä osa Suomen ruokakalatuotantoa. Noin 10 prosenttia tuotannon arvosta on siikaa.
Raaka-aineet ovat suurin kustannus
Vesiviljelyn kokonaiskustannukset olivat 58 miljoonaa euroa vuonna 2014. Rehukustannukset olivat suurin kustannus, lähes puolet kokonaiskustannuksista. Palkkojen osuus kustannuksista oli noin viidennes.
Vuonna 2014 sektorin kannattavuus parani, vaikka ala tekikin edelleen yli miljoonan euron tappion. Jalostusarvo oli 16,6 miljoonaa euroa. Jalostusarvoprosentti eli jalostusarvon osuus kokonaistuotoista säilyi vuoden 2013 tasolla. Vesiviljely-yritysten vieraan pääoman arvo laski 64 miljoonaan euroon ja taseen loppusumma oli 96 miljoonaa euroa.
Vesiviljely mukaan Taloustohtori-verkkopalveluun
Päätoimisten vesiviljely-yritysten taloudellisia tunnuslukuja julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa Luken Taloustohtorin uudessa Vesiviljely-verkkopalvelussa. Palvelussa ovat nähtävissä taloustiedot vuosilta 2008−2014 suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Yritysten taloudellisia tunnuslukuja ja tilinpäätöstietoja voi tarkastella tuotantosuunnan mukaan. Tämä mahdollistaa esimerkiksi poikastuotantoyritysten tarkastelun omana ryhmänään ja vertailun muihin tuotantosuuntiin.
Lähde: Luonnonvarakeskus 7.10.2016
