Hallitus hyväksyi tänään vesiviljelystrategian, jonka avulla vauhditetaan alaa kasvuun. Vesiviljelyssä kasvatetaan kaloja, äyriäisiä, nilviäisiä sekä leviä ja muita vesikasveja. Kyseessä on tärkeä biotalouden osa-alue, jolla on paljon kasvumahdollisuuksia.

Strategian tärkein tavoite on, että Manner-Suomessa kasvatetaan 20 miljoonaa kiloa ruokakalaa vuodessa viimeistään vuonna 2022. Määrä olisi 13 miljoonaa kiloa enemmän kuin nykyään. Toteutunut strategia nostaisi vesiviljelyn tuotannon arvon yli 100 miljoonaan euroon. Samalla paranisi Suomen kalaomavaraisuus ja siten myös ruokaturva. Lisäksi ala työllistäisi yli 3 000 ihmistä nykyisen reilun tuhannen sijaan.

– Koko maailman tasolla kasvatetun kalan tuotanto on ylittänyt naudanlihan tuotannon. On tärkeää, että Suomessakin saadaan tarjolle entistä enemmän kotimaista kalaa, toteaa maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo.

Vesiviljelystrategiassa määritetään visio, strategiset päämäärät sekä 26 keinoa niiden toteuttamiseen. Toteutuessaan strategia luo paremmat edellytykset vesiviljelyn kasvulle Suomessa. Strategiaa toteutetaan valtion talousarvioiden puitteissa kansallisilla varoilla sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoituksella.

Strategian mukaan vesiviljelytuotannon ympäristövaikutuksia voidaan vähentää muun muassa kehittämällä uutta teknologiaa sekä kierrättämällä ravinteita. Lisäksi viljelyä on tärkeää ohjata alueille, joilla toiminta aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa vesiympäristölle ja vesien muille käyttäjille. Tätä varten maa- ja metsätalousminiteriö ja ympäristöministeriö laativat aiemmin tänä vuonna vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman.

– Strategian toimien avulla vesiviljely ei uhkaa vesien hyvää tilaa. Päinvastoin, ala voi kasvaa samalla kun vesien tilaa parannetaan nykyisestä.

Suomen vesiviljelystrategialla parannetaan vesiviljelyalan kilpailukykyä, vähennetään siihen kohdistuvaa hallinnollista taakkaa sekä määritellään sopivia viljelyalueita. Strategia valmisteltiin vesiviljelyn kehittämisryhmässä, jossa oli edustajia niin elinkeinoelämästä, ympäristö- ja kalataloushallinnosta kuin tutkimuksestakin.

Lähde: MMM tiedote 4.12.2014