Lounaisrannikolla on puolisen tusinaa jalostajaa, joiden pakastamille silakoille Venäjä on ollut ehdottomasti tärkein vientikohde. Korvaavaa vientimaata on vaikea löytää, esimerkiksi EU ei huoli suomalaista silakkaa dioksiinipitoisuuksien takia.
Suomen lounaisrannikolla on puolisen tusinaa silakanpakastuslaitosta, joille Venäjä on ollut ehdottomasti tärkein vientimaa. Kakkosena on ollut Ukraina, jonne kalaa ei enää juurikaan mene sotatilan takia.
Kun Venäjä sulki portit suomalaisen kalan tuonnille, uusia markkinoita on pakko etsiä. EU ei ota silakkaa vastaan dioksiinipitoisuuden takia.
Länsirannikon Kalan myyntijohtaja Mikhail Samoilov arvelee, että markkinoita koitetaan etsiä ensisijaisesti Venäjän tulliliiton muista maista: Valkovenäjältä ja Kazakstanista.
Jalostajat kääntyvät päättäjien puoleen
Mikäli Venäjän pakotteet pysyvät ennallaan, eikä uusia markkinoita löydy, joutuvat kalapakastamot vähentämään väkeään ja monelta kalastajalta katkeaa jalostuskanava. Lounaisrannikon Kala ja muut jalostajat ovatkin kääntyneet päättäjien puoleen kriisin ratkaisemiseksi.
– Emme ole yrittäneet koskaan mennä politiikkaan, mutta nyt se politiikka menee meidän pihallemme. Jollain tavalla se pitää korvata. Tavalliset ihmiset eivät ole syyllisiä siihen, mitä nyt on tapahtunut. Yritämme vaikuttaa poliitikkoihin talouselämän kautta, mutta katsotaan, miten käy, Samoilov sanoo.
Lähde: Yle 8.8.2013