Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuoreen tilaston mukaan vapaa-ajankalastuksen kokonaissaalis vuonna 2012 oli 24,5 miljoonaa kiloa ja rapusaalis 2,5 miljoonaa kappaletta. Kokonaissaalis on selvästi pienempi kuin vuonna 2010 (29,2 miljoonaa kiloa). Ero selittyy suurimmaksi osaksi muuttuneella tilastointitavalla: vuonna 2012 elävänä vapautettu saalis tilastoitiin erikseen.
Saaliiksi otetusta kalasta 77 prosenttia ja ravuista 93 prosenttia käytettiin ihmisravinnoksi. Arvokkaimmista kalalajeista, kuten lohikaloista ja kuhasta, käytettiin ihmisravinnoksi 95–100 prosenttia. Ahvenesta käytettiin 79 prosenttia ja hauesta 72 prosenttia. Suhteellisesti vähiten ihmisravintona käytettiin särkeä (25 %), säynettä (37 %) ja lahnaa (63 %).
Vapaa-ajankalastajien ottaman saaliin lisäksi vapautettiin elävänä 3,5 miljoonaa kiloa kalaa ja miljoona rapua. Eniten vapautettiin haukea, ahventa ja särkeä. Saalismäärään suhteutettuna eniten vapautettiin taimenta, harjusta ja järvilohta.
Vapaa-ajankalastajia oli Suomessa vuonna 2012 noin 1,5 miljoonaa noin 850 000 eri asuntokunnassa. Lähes 200 000 osallistui kalastukseen vain avustajina, kuten soutajina. Kalastaneiden osuus väestöstä oli 28 prosenttia. Suomalaisista miehistä kalasti 37 prosenttia ja naisista 19 prosenttia. Kalastus oli erittäin tärkeä harrastus noin 100 000 suomalaiselle.
Vapaa-ajankalastustilastojen aineistot kerätään postikyselyillä, joiden otokset poimitaan väestörekisteristä. Kyselyt lähetetään joka toinen vuosi 6000 kotitaloudelle. Lisäksi osa postikyselyihin vastaamattomista haastatellaan puhelimitse.
Lähde: RKTL 26.5.2014