Reposaaren kalasatamaan kokoontui ammattikalastajia ympäri maan katsomaan uusinta kalastukseen liittyvää tekniikkaa ja käytännön työtapoja. Viimeaikaisen kehitystyön tulokset ja laitteet olivat kaksipäiväisillä messuilla tutustuttavana sekä kehittäjien, että käyttäjien esitteleminä. Messut olivat näytteilleasettajille ja kävijöille ilmaiset.
Tapahtuman osana pidettiin myös seminaari historiallisessa VPK-talossa ja siellä käsiteltiin aiheeseen liittyviä ajankohtaisia teemoja ja se striimattiin myös verkossa seurattavaksi. Seminaarin teemana oli rysä- ja katiskakalastus, ja tilaisuuden puheenjohtajana toimii kalastaja Jarno Aaltonen Raumalta.
Aamupäivän teema rysäkalastus push-up rysäkalastus. Kalastaja Heikki Salokangas oman sukunsa rysäkalastushistoriasta mielenkiintoisessa alustuksessa. Hänen mukaansa ensimmäinen isorysä tuli pohjoisempaa tänne Selkämeren rannikolle 150 vuotta sitten. Salokankaan esityksen materiaali löytyy täältä (liite 1)
Tilaisuuden järjestäjä, aktivaattori Mika Halttu haastattelee Kari Malenia pohjarysistä
Hylkeenkestävä pohjarysä oli porilaisen kalastajan Kari Malénin aiheena. Malen on ollut mukana kehittämässä hylkeenkestävää ja nopeasti laskettavaa ja nostettavaa matalaa saaristorysää, ja tulokset ovat olleet hyviä. Työ jatkuu niin rysien kehityksen kuin niiden valmistamisenkin parissa.
Mika Halttu (vasemmalla), puheenjohtaja Jarno Aaltonen ja Mikko Hirvonen
Kalastaja Mikko Hirvonen Kontiolahdelta kertoi, miten kuhaa saadaan rysällä. Hän on ollut kehittämässä järvelle soveltuvaa vain kaksi ankkuria tarvitsevaa rysää, ja tulokset ovat olleet positiivisia. Kohdelaji on vain kuha, mikä on myös ohjannut teknisiä ratkaisuja hieman toisin kuin mitä Malenin tekemät merirysät ovat edellyttäneet. Suuremman mittaluokan ja tehokkaan rysäkalastuksen toiminnasta kustavilaisen Niemisen kalastusyrityksen osalta jatkoi kalastaja Antto Melasniemi.
Lounastauon jälkeen ohjelma jatkui ja iltapäivän teema oli katiskakalastus ja sen toimivuudesta merellä kertoi nuori porilainen kalastaja Benjamin Tillqvist. Hän on mukana rannikkokalastajien osuuskunnassa, jonka jäsenet ovat kehittäneet viime vuosina eri pyyntimuotoja. Katiskat tulivat pyydysvalikoimaan mukaan viime vuonna, ja Tillqvist on hankkimassa niitä lisää tulevalle pyyntikaudelle. Lokkalaista katiskamallia parannetaan yhteistyössä sikäläisen valmistajan kanssa, ja he esittelivät yleisölle niin materiaalivalintoja kuin teknisten ratkaisujen yksityiskohtia. Tillqvistin esityksen materiaali löytyy täältä (liite 2)
Seminaaria jatkoi Kari Yli- Härsilä kertomalla, miten toimii katiskapyynti muutamalla katiskalla Porttipahdalla. Kalastaja Ilkka Tonteri on tutkinut, onnistuuko hoitokalastus katiskalla Lahden Vesijärvellä ja lopuksi Tuuli Tammla esitteli aihetta “Professional fishing in Hiidenmaa”. Seminaaripäivä sisälsi paljon kiinnostavia käytännön tietoa rysiä ja katiskoja käyttäneiltä kalastajilta ja noin neljänkymmen henkilön yleisö seurasi tiiviisti esityksiä.
Rinnakkain seminaarin kanssa oli Reposaaren kalasatamassa esillä niin kalastukseen liittyvien toimintojen kuin myös laitteiden esittelyjä. Pyydyshuoltohallissa oli tapahtuman infopisteen ohella ELY, Työtehoseura, MELA, ja eri yrityksiä.
Messuvieraat pääsivät myös tutustumaan troolari Golden Rosen sisätiloihin sekä kalasataman lajittelukeskukseen. Etenkin troolarin komentosilta kiinnosti ja aluksen päällikkö Lauri Vehkaperä esitteli laitteistoa sujuvaan tyyliinsä kävijöille.
Sataman ulkoalueella oli näytillä myös Benjamin Tillqvistin uusi kalavene, mikä on tehty juuri saariston rysä- ja katiskapyyntiä palvelemaan.
Veneet ja laitteet yleensäkin kiinnostivat kävijöitä
Molempina tapahtumapäivinä liikkui satamassa mukavasti ihmisiä, vaikka sää ei poudasta huolimatta ollut ihanteellinen. Tuuli oli niin paljon, että yksi mielenkiintoisimmista ohjelmanumeroista, nuottausnäytös, jäi toteutumatta kovan tuulen vuoksi.
Kokonaisuutena kaksipäiväinen ammattitapahtuma onnistui mainiosti. Päävastuun järjestelyistä kantaneet Lännen Kalaleaderin Petri Rannikko ja Mika Halttu onnistuivat kokoamaan samaan paikkaan kalastajan arkeen liittyviä toimintoja ja kalustoa, sekä tuomaan yhteen kalastajia ympäri maata.
Reposaari sopi hyvin tapahtumapaikaksi ja toivoa sopii, että vastaavia messuja nähdään myös tulevina vuosina. Palaute kävijöiltä oli myös positiivista ja sama toive toistettiin useammalla suulla, että hyvin toimi ja tänne uudestaan. Messujen järjestämiseen oli saatu tukea Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta sekä Lännen Kalaleaderista.
