Merimetsot aiheuttavat vahinkoa kalakannoille ja kalataloudelle, sekä häiritsevät saariston ja rannikon asukkaita. Merimetsokannan kasvua ei kuitenkaan saa rajoittaa. Kun lintu, nyt valkoposkihanhi, aiheuttaa harmia Kehä III:n sisäpuolella, ääni muuttuu. Jopa kookoomusvihreä kansanedustaja Pertti Salolainen nousee barrikadeille. Alla oleva teksti on Ilta-Sanomista (3.7) ja se herättää kaikenlaisia ajatuksia. Myös merimetson suojelijana toimivan Suomen Ympäristökeskuksen ajattelutapa voi muuttua, kun kaupunkilaisten kengät likaantuvat.
Valkoposkihanhien ulosteet ovat näkyvä ja haiseva haitta pääkaupunkiseudulla. Kansanedustaja Pertti Salolainen ehdottaa hanhikannan pienentämistä.
Aihe nousi jälleen puheenaiheeksi, kun Helsingin Sanomat uutisoi lintukannan rajoittamisen nousseen ratkaisuksi jätösongelmaan.
– On kiistaton tosiasia, että hanhet ovat haitallisia ja harmillisia Helsingin puistoissa ja uimarannoilla. Tämä on merkittävä ongelma: ihmisten viltit eivät mahdu puistoihin, kengänpohjat ovat ulosteissa ja uimarannoilla on vastenmielistä, että jätökset tarttuvat jalkoihin, kansanedustaja ja eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän puheenjohtaja Pertti Salolainen (kok) sanoo IS:lle.
Hanhiongelma koskee lähinnä pääkaupunkiseutua. Lintujen munien tuhoamista ja kannan harventamista on väläytelty viimeisten vuosien ajan useamman kerran.
– Harmaalokkien kohdalla kanta nousi liian suureksi, jolloin pesimäluodoilla tuhottiin lintujen munia, jotta kanta saatiin pidettyä aisoissa. Olen esittänyt vaihtoehdon, jos samaa voisi käyttää valkoposkihanhien kohdalla, Salolainen sanoo.
Valkoposkihanhet ovat suojeltuja lintuja, ja ely-keskukset voivat myöntää poikkeuslupia lintujen hävittämiseen, mikäli niiden aiheuttamia tuhoja voida muutoin estää.
– Valkoposkihanhien ammuskelu ei ole mahdollinen vaihtoehto kaupunkialueella. Täytyy miettiä, mitä voitaisiin tehdä, sillä patenttiratkaisua ei ole. En ole huomannut, että kukaan olisi keksinyt mitään keinoa, Salolainen harmittelee.
Pääkaupunkiseudulla 1 300 paria
Suomen ympäristökeskus on seurannut valkoposkihanhien kannan kasvua. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla pesii noin 1 300 hanhiparia, eikä määrä ole muuttunut viimeisten vuosien aikana. Vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta on samaa mieltä Salolaisen kanssa lintujen aiheuttamista haitoista.
– Puistot ovat hyvin sotkuisia. Märillä keleillä uloste on liejuista ja ikävää. Se on oikea haitta, Mikkola-Roos toteaa.
Lintujen ulosteita on tutkittu ja niiden bakteeripitoisuuksia selvitetty. Helsingin Sanomat kertoi tiistaina valkoposkihanhien ulosteiden sisältävän ärhäkkää ripulia aiheuttavia kampylobkteereita. Ripulibakteeria löytyi noin joka kymmenennestä ulosteesta. Helsingin yliopiston tutkimus selvittää parhaillaan ulosteiden bakteerityyppejä. Osa havaituista kampylobakteereista siirtyy vain linnuilta linnuille. Havaituista kampylobakteerityypeistä osa on samaa tyyppiä, jota on havaittu myös ihmisissä.
– Jos on mahdollista, että bakteeri voi tarttua ihmisiin tai koiriin, niin hygienian tasoa on parannettava. On kaksi vaihtoehtoa: estettävä, etteivät hanhet pääse uimarannoille ja nurmikoille tai ulosteiden putsaaminen. Kannan rajoittaminen munia tuhoamalla on viimeinen vaihtoehto, Mikkola-Roos vakuuttaa.
Lähde: Alkuteksti SAKL, muu Ilta-Sanomat 3.7.2014
