Maa- ja metsätalousvaliokunta on antanut lausuntonsa komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hyljetuotteiden kaupasta annetun asetuksen (EY) N:o 1007/2009 muuttamiseksi (E 164/2014 vp ).
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
Perustelut
Komissio esittää muutettavaksi hyljetuotteiden kaupasta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1007/2009. Nykyinen asetus kieltää hyljetuotteiden kaupan, mutta sisältää kieltoon kaksi poikkeusta, joiden mukaan hyljetuotteita voidaan asettaa markkinoille inuiittiyhteisöjen ja muiden alkuperäisyhteisöjen harjoittamasta pyynnistä peräisin olevista hylkeistä tai ns. MRM-poikkeuksen (merellisten luonnonvarojen hallinnointi, Marine Resource Management) perusteella. Jälkimmäistä MRM-poikkeusta on sovellettu Suomessa.
Valiokunta toteaa, että Kanada ja Norja nostivat kanteen EU:ta vastaan WTO:ssa katsoen EU:n hyljetuotteiden kauppaa koskevan lainsäädännön olevan WTO:n sääntöjen vastainen. WTO:n riitojenratkaisuelin katsoi keväällä 2014 antamassaan päätöksessä MRM-poikkeuksen olevan rinnastettavissa luonteeltaan kaupalliseen pyyntiin (kuten Kanadassa), ja siten Suomen soveltama poikkeus ei ole päätöksen mukaan perusteltavissa. Sen sijaan inuiittiyhteisöjen ja muiden alkuperäisyhteisöjen harjoittamasta pyynnistä peräisin olevien hyljetuotteiden osalta tilanne arvioitiin toisin ja tämän poikkeuksen soveltaminen on tietyin varauksin ja muutoksin edelleen mahdollista.
WTO:n riitojenratkaisuelimen päätöksen seurauksena komissio esittää asetukseen sisältyvää MRM-poikkeusta poistettavaksi. Tämän johdosta suomalaisten harjoittamasta hylkeenpyynnistä peräisin olevia hyljetuotteita ei voitaisi enää tulevaisuudessa asettaa EU:n markkinoille. Ratkaisun perusteella annettu komission asetusehdotus rajaa huomattavasti mahdollisuuksia säilyttää nykytila, jossa Itämerellä pyydetyistä hylkeistä saaduilla hyljetuotteilla voidaan käydä pienimuotoisesti kauppaa. Valiokunta huomauttaa, että Suomen lainsäädäntö kieltää jo nykyisellään menettelytavat, joihin WTO pyrkii kiellolla puuttumaan. Suomella ei myöskään ole suuren mittakaavan hyljekauppaa tai teollista pyyntiä ja hylkeiden pyyntimääräkin on kiintiöity.
Valiokunta toteaa, että harmaahyljekanta Itämeressä on jatkanut kasvuaan ja vahingot kalastuselinkeinolle ovat alkaneet lisääntyä Suomen lisäksi myös eteläisellä Itämerellä Ruotsissa ja Tanskassa. Tilanne Itämerellä onkin muuttunut merkittävästi vuoden 2009 jälkeen, jolloin hyljetuotteiden kauppaa koskeva EU-asetus on annettu. Suomessa hylje on tällä hetkellä merkittävin suomalaista rannikko- ja saaristokalastusta vaikeuttava yksittäinen tekijä, ja hyljekannan aiheuttamat taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset kalastukselle ja koko kotimaiselle kalatalouselinkeinolle ovat mittavat.
Jos hyljetuotekaupalle asetetaan kielto, korostuu entisestään hylkeiden status vahinkoeläiminä. Hylkeen pyynti on usein vaativaa ja tarvitsee veneen sekä aluetuntemusta. Aktiiviselle pyytäjälle tulee kuitenkin muutaman saalisyksilön jälkeen eteen kysymys nahkojen, lihan ja muun materiaalin hyötykäytöstä, koska yksi pyytäjä ei tarvitse kovin montaa nahkaa. Pyyntikielto saattaisi lisätä myös harmaata taloutta. Kiellon myötä myös hylkeiden saaminen tutkimustarkoituksiin vaikeutuisi merkittävästi, koska näytteiden keräämisestä koituvia kustannuksia ei ilmeisesti voitaisi korvata. Valiokunta katsoo, ettei hyljenäytteiden kerääminen voi jäädä metsästäjien tai kala-alan toimijoiden kustannukseksi. Valiokunta korostaa myös lisäksi sitä, että metsästettyjen hylkeiden asianmukainen jatkokäsittely ja hävittäminen tulee erittäin ongelmalliseksi, jos hyljetuotekauppaan säädetään totaalikielto.
Sekä hyljekannan säätelyn että saaliin hyödyntämisen kannalta pienimuotoinen oman saaliin osien myynti on metsästäjille tärkeää. Valiokunta painottaa sitä, että pienimuotoisen hyljetuotekaupan sallimisella taataan aktiivisten pyytäjien motivaatio ja saaliin käytön eettisyys, ja tämä osaltaan myös ylläpitää kestävää hyljekantojen hallintaa. Suomalaisen hylkeenpyynnin ominaispiirteiden ja metsästyskulttuuriin kuuluvan saaliin hyödyntämisperiaatteen vaalimisen näkökulmasta poikkeuslupajärjestelmä tulee ehdottomasti kyetä säilyttämään. Tällainen toiminta on täysin luontodirektiivin 14 artiklan 1 kohdan mukaista, jossa säädetään yleisellä tasolla direktiivin liitteen V lajien kohtelusta, joihin harmaahyljekin kuuluu. Kyse on riistalajista, joka ei ole tällä hetkellä uhanalainen ja jonka suojelutaso on suotuisa.
Valiokunta on mietinnössään hallituksen esityksestä laiksi hyljetuotteiden kaupasta (MmVM 12/2014 v) pitänyt täysin välttämättömänä estää sellaisen tilanteen syntyminen, jossa kanadalaisten inuiittien hyljetuotteet voidaan EU:ssa asettaa markkinoille, mutta EU:n omasta tuotannosta peräisin olevia kestävästi ja eettisesti tuotettuja tuotteita ei saisi asettaa markkinoille. Valiokunta uudistaa aiemman kannanottonsa ja pitää edelleen ehdottoman tärkeänä saavuttaa ratkaisu, jolla nykykäytäntöä voidaan Suomessa jatkaa ja hyljetuotteita saattaa edelleen pienimuotoisesti markkinoille. Muussa tapauksessa Suomen ei tule hyväksyä asetusehdotusta.
Lausunto
Lausuntonaan maa- ja metsätalousvaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia.
Lähde: Eduskunta 5.3.2015, lausunto kokonaisuudessaanhttp://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/mmvl_56_2014_p.shtml
SAKL antoi 1.3.2015 kirjallisen lausunnon asiasta maa- ja metsätalousvaliokunnalle. Lausunnossaan SAKL yhtyi valtioneuvoston kantaan. Valtioneuvoston perusmuistiossa on laajasti esitetty komission asetusehdotuksessa olevat ilmeiset ongelmat, asetusehdotuksen seuraukset Suomen kannalta ja sen vaikutukset hylkeiden statukselle riistaeläimenä. Suomi tulee jatkaa työtään MRM-poikkeuksen jatkamiseksi.