Pro Kalan yhdessä Suomen Kalakauppiasliiton ja ETL/Kalateollisuusyhdistyksen kanssa 12.4 järjestämä Kalafoorumi – tapahtuma keräsi noin 70 osallistujaa Heurekaan.
Ohjelma oli monipuolinen ja käsitteli alan ajankohtaisia asioita. Neuvotteleva virkamies Harri Kukka maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi elinkeinokalatalouden toimintaohjelman toteutuksesta erityisesti kaupan ja jalostuksen osalta. Rakenneohjelman rahat on käytetty ripeästi, ja käytettyaste on peräti 77 prosenttia kaupan ja jalostuksen toimintalinjassa. Ely-keskuksissa on jo tiedossa käyttöä jäljellä oleville rahoille, ja suuria uusia hankkeita ei enää pystytä rahoittamaan.
Elintarvikelainsäädäntöön tehdään parhaillaan laajaa päivitystä. Ylitarkastaja Carmella Hellsten totesi, että uusi elintarvikelaki astuu voimaan 1.9.2011. Elintarvikelain keskeisiä muutoksia ovat elintarvikehuoneiston hyväksymismenettelyn muuttuminen ja omavalvonnan hyväksymisestä luopuminen. Hygieniaosaamistodistus vaaditaan jatkossa henkilöiltä, jotka työskentelevät ilmoitetuissa elintarvikehuoneistossa. Tämä koskee siis myös kalastajia ja kalanviljelijöitä, jotka työskentelevät ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa. Lain perusteella tehdään myös muutoksia laitosasetukseen, alkutuotantoasetukseen ja asetukseen elintarvikevalvonnasta. Alkutuotantoasetuksen valmistelu on vielä eniten kesken.
Loisia koskeva asetus on parasta aikaa käsittelyssä EU-tasolla. Tämän hetken asetusluonnoksen mukaan jäädytyskäsittely olisi tehtävä kalalle, joka on tarkoitettu nautittavaksi raakana tai jota ei kuumenneta vähintään 1 minuutin ajan 60 asteessa, tai joka on marinoitu, suolattu tai käsitelty, mutta käsittely on riittämätön tappamaan loisia. Kansallinen poikkeus on ehkä mahdollinen ja EFSA:n arviointi Itämeren loisriskistä valmistuu heinäkuun 2011 loppuun mennessä. Suomessa käsityksenä on, ettei pohjoisessa Itämeressä esiinny Anisakis-loista.
Ylitarkastaja Tytti Itkonen Evirasta kertoi kalatuotteiden pakkausmerkinnöistä. Kalan pyynti- ja nostopäivän ilmoittaminen kuluttajalle nousi jälleen esille. Itkonen totesi, että Evira on esittänyt, että kansallinen säännös tuoreen kalan pyynti- ja nostopäivän ilmoittamisesta kuluttajalle tulisi kumota.
Kalan laatu ja logistiikka herätti eniten keskustelua. Laatupäällikkö Markus Luhtala Stockmannista käsitteli laatukysymystä Helsingin ympäristökeskuksen vuonna 2010 tekemän tutkimuksen pohjalta.
– Tutkimus osoitti, ettei kalan laatu ja annetut säilyvyysajat eivät useinkaan ole kohdallaan. Onko kaivettu omaa hautaa pitkillä myyntiajoilla, Luhtala kysyi. Raha saataisiin myös kiertämään nopeamminen lyhentämällä myyntiaikoja.
Luhtalan mukaan kuluttajien mielikuvat kalan ”pyyntituoreudesta” eivät vastaa todellisuutta. Tästä saa koko ketju kantaa vastuunsa. Hän muistutti siitä, että vaikka yhdeksän erää kymmenestä ovat hyviä, niin yksikin huono erä ja sen tulos median riepoteltavana, rapauttaa tuoreen kalan imagoa vaarallisesti!
– Kokonaiset kotimaiset kalat ja fileet on otettava kehityskohteeksi koko toimitusketjussa. Hyvän käytännön ohjeet tulisi olla minimivaade, Luhtala sanoi.
– Meidän kaikkien tulee kriittisesti tarkastella omaa toimintaamme. Kuluttaja sitten palkitsee ostamalla tuotteitamme – kalaa!
Nina Urala ja Riikka Mononen esittelivät Pro kalalle tekemäänsä selvitystä tuorekalaketjun logistiikasta. Kalan matka vedestä kaupan tiskille vaihtelee suuresti. Mahdollinen logistiikkaketju voi lyhymmillään kestää 50 tuntia, mutta voi pahimmillaan olla jopa 277 tuntia. Yleisöstä kuuluikin kommentti, että logistiikkaketjua on saatava puristettua yhteen – toimitusajat ovat liian pitkät.
WWF:n meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen asetti kovan tavoitteen: ”Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, jossa ei ole lainkaan myynnissä uhanalaisia kalalajeja”. Vilhunen totesi, että WWF suosittelee ensisijaisesti kuluttajille kotimaista luonnonkalaa. WWF tulee lähiaikoina panostamaan erityisesti kalatalouteen ja on palkkaamassa uutta henkilöä työtä varten.
Ruokabloggaajat ovat tämän päivän mielipidevaikuttajia, viestintäkonsultti Hanna Pätilä totesi. Pätilä sanoi, että jokaisen toimialan tulisi seurata, mitä siitä puhutaan sosiaalisessa mediassa. Panostamalla sosiaaliseen mediaan voidaaan vaikuttaa siihen, mitä alasta keskustellaan. Tämä voisi esimerkiksi tapahtua esittämällä toimintaa, eli kalan matkaa merestä lautaselle tai antamalla kuluttajalle mahdollisuuden seurata kalan kulkua tuotantoketjussa.
Esitykset kokonaisuudessaan löytyy Pro Kalan sivuilta www.prokala.fi
