Suomi lähettää Euroopan komissiolle uuden ehdotuksen asetuksesta, joka velvoittaisi ravintoloita ilmoittamaan näkyvästi kalan ja lihan alkuperämaan tarjoilupaikoissa. Alkuperämerkintävaatimuksella halutaan edistää kuluttajan edellytyksiä tehdä tietoisia ja vastuullisia valintoja ravintoloissa. Asetus olisi määräaikainen, kuten jo voimassa oleva valmiiksi pakattujen elintarvikkeiden alkuperämerkintöjä koskeva asetus.
Uudella asetuksella säädettäisiin aterioiden ainesosana käytetyn tuoreen lihan ja kalan alkuperämaan ilmoittaminen pakolliseksi tarjoilupaikoissa. Juhannusviikolla notifioitavaksi lähtevässä versiossa on täsmennetty komission EU:n elintarviketietoasetuksen perusteella edellyttämää näyttöä tuotteen laadun ja alkuperän yhteydestä. Notifikaatiolla eli oikeusvarmuusilmoituksella Suomi saa komissiolta näkemyksen, onko asetus ristiriidassa EU:n asetusten kanssa.
Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli uuden asetusehdotuksen saatuaan kielteisen lausunnon komissiolle marraskuussa 2017 toimitetulle versiolle. EU:n elintarviketietoasetus asettaa kansallisten alkuperämerkintäsäännösten edellytykseksi, että jäsenvaltio pystyy osoittamaan alkuperällä olevan yhteyden juuri tuotteen laatuun. Lausunnossaan komissio samalla totesi, että Suomen toimittaman asetusluonnoksen säädöksillä ei kuitenkaan ole vaikutusta sisämarkkinoiden toimintaan, eivätkä ne näin ollen muodosta kaupan estettä.
Nyt ilmoitetusta asetusehdotuksesta on poistettu edellisessä versiossa mukana olleet hevosen, poron ja riistan liha, koska näille lihalajeille ei ole harmonisoituja alkuperämerkintävaatimuksia EU-lainsäädännössä.
– Uudessa asetusehdotuksessa on otettu huomioon komission keskeiset kehitysehdotukset. Näin pyrimme varmistamaan asetuksen sujuvan etenemisen. Vaikka poronliha ja riista joudutaan tässä vaiheessa jättämään ehdotuksen ulkopuolelle, tulemme jatkamaan EU-tason vaikuttamista niiden mukaan saamiseksi. Samaan pyritään nyt ulos jäävien lihajalosteiden osalta. Vastuullisten valintojen tekemisen on oltava helppoa. Kuluttajalla on oltava oikeus kysymättäkin tietää ruuan alkuperä myös ravintolassa, painottaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Suomalaiset kuluttajat yhdistävät kalan ja lihan alkuperän tuotteiden laatuun
Maa- ja metsätalousministeriön Kantar TNS Agrilla toukokuussa teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista kuluttajista pitää tärkeänä, että aterian raaka-aineena käytetyn lihan ja kalan alkuperämaa ilmoitetaan ravintolassa. Lähes 80 prosenttia kuluttajista katsoo, että alkuperämaalla on vahva merkitys lihan ja kalan laatuun. Yli 80 prosenttia kuluttajista pitää tärkeänä, että tieto aterian ainesosana käytetyn lihan ja kalan alkuperämaasta olisi tarjoilupaikoissa saatavilla ilman, että sitä tarvitsee erikseen kysyä.
– Merkittävä osa Suomeen tuotavasta lihasta myydään tietämättömille ravintola-asiakkaille. Tällä asetuksella loppuu tuo tietämättömyys, toteaa elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä.
Suomi on ajanut elintarvikkeiden alkuperämerkintävaatimusten kehittämistä EU:n toimielimissä ja esittänyt, että alkuperämerkinnöistä tulisi säätää ensisijaisesti EU-lainsäädännössä. Koska alkuperämerkintöjä koskevaa EU-lainsäädäntöä ei kuitenkaan ole kehitetty toivotussa aikataulussa, Suomi on pyrkinyt lisäämään alkuperätietoa kansallisilla asetuksilla. Kesäkuussa 2017 Suomessa tuli voimaan asetus, joka velvoittaa ilmoittamaan elintarvikkeen ainesosana käytetyn lihan sekä maidon ja maitotuotteiden ainesosana käytetyn maidon alkuperämaan kuluttajapakkauksissa Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden osalta. Asetus on määräaikainen, ja se on voimassa 1.6.2017-31.5.2019. Ennen asetuksen voimassaolon päättymistä Suomi valmistelee komissiolle kertomuksen säädetyn merkintäjärjestelmän toimivuudesta ja vaikutuksista.
Lähde: MMM tiedote 19.6.2018