Valtion ravitsemusneuvottelukunnan uudet suositukset paljastavat terveellisen ruokavalion salaisuuden.
Punaisen lihan ja varsinkin lihavalmisteiden syömistä on syytä vähentää, mutta kasviksien ja hedelmien lisätä, kehottaa valtion ravitsemusneuvottelukunta tänään julkaistuissa uusissa ravintosuosituksissa.
Noin kahdeksan vuoden välein päivitettävät suositukset kuvaavat väestön ravintoaineiden tarvetta ja suositeltavaa saantia. Maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa työskentelevän asiantuntijakaartin laatimat uudet ohjeistukset perustuvat tutkimustietoon.
Neuvottelukuntaan kuuluu muun muassa elintarvikealan ja ravitsemustieteen professoreita, tutkijoita sekä virkamiehiä.
Uudet suositukset noudattavat pääasiassa viime syksynä julkaistuja pohjoismaisia suosituksia.
Enemmän kalaa ja kasviksia
Asiantuntijoiden mukaan lihavalmisteiden ja punaisen lihan eli naudan, sian ja lampaan lihan vähentäminen ja vähärasvaisen, vaalean eli siipikarjan lihan suosiminen parantavat ruokavalion terveellisyyttä ja ruoasta saatavan rasvan laatua.
Punainen liha sisältää tyydyttynyttä rasvaa ja siinä on paljon energiaa. Vähentäminen myös pienentää syöpäsairauksien ja mahdollisesti kakkostyypin diabeteksen riskiä, suosituksissa todetaan.
Jatkossa punaista lihaa tulisi syödä enintään puoli kiloa viikossa, ja lihan olisi hyvä olla mahdollisimman vähärasvaista ja vähäsuolaista. Vuonna 2012 suomalaiset miehet kuluttivat punaista lihaa keskimäärin kilon ja naiset hiukan yli 500 grammaa viikossa.
Kalaa asiantuntijat kehottavat syömään enemmän, koska siinä on enemmän tyydyttämättömiä rasvahappoja, seleeniä ja jodia.
Myös kasvisten, marjojen ja hedelmien osuutta ruokavaliossa kehotetaan lisäämään. Suositeltava määrä on nyt puoli kiloa päivässä aiemman 400 gramman asemesta.
Suolan vähentäminen suojaa verenpaineelta
Asiantuntijat kehottavat vähentämään myös lisättyä sokeria sisältävien juomien ja ruokien, alkoholin, vähäkuituisten elintarvikkeiden sekä suolan käyttöä.
Suolan vähentämiseen on asiantuntijoiden mukaan aihetta, koska varsinkin miehet saavat terveyden kannalta liian paljon natriumia, jonka suurin lähde on ruokasuola.
Vastedes aikuisten suolasuositus on viisi grammaa vuorokaudessa, mikä on gramman pohjoismaisia suosituksia vähemmän. Tutkimusten mukaan suolan välttäminen suojaa verenpaineen kohoamiselta, sydän- ja verisuonisairauksilta sekä mahasyövältä.
Kuluttajia kehotetaankin valitsemaan vähemmän suolaa sisältäviä tuotteita ja rajaamaan suolan käyttöä kokatessa. Myös ruoan jalostajia ja valmistajia ohjeistetaan karsimaan suolaa varsinkin leivissä, lihavalmisteissa ja valmisruoissa.
Lisää D-vitamiinia, seleeniä ja folaattia
Suosituksissa nostettiin myös D-vitamiinin määrää tietyissä ikäryhmissä, seleenin määrää miehillä ja naisilla sekä folaatin ja seleenin määrää raskaana olevilla ja imettävillä naisilla.
D-vitamiinin saantisuositusta nostettiin yli 2-vuotiailla lapsilla, aikuisilla ja yli 75-vuotiailla. Asiantuntijat nimesivät D-vitamiinin tutkituiksi terveyshyödyiksi myönteiset vaikutukset muun muassa luunmurtumien ehkäisyssä.
Lapsilla D-vitamiinin puute puolestaan johtaa riisitautiin ja aikuisilla osteomalasiaan eli luunpehmennystautiin. D-vitamiinia saa esimerkiksi maitovalmisteista ja kalasta.
Neuvottelukunta korotti myös seleenin saantisuositusta. Seleeniä saa muun muassa lihasta, maidosta ja täysjyväviljasta.
Huomio ruoantuotannon ympäristövaikutuksiin
Aiemmista suosituksista poiketen uudessa suosituksessa kiinnitetään huomiota myös ruoankulutuksen ja -tuotannon ympäristövaikutuksiin.
Asiantuntijoiden mukaan ruoantuotannossa ja -jalostuksessa luonnonvarojen mahdollisimman kestävä käyttäminen pitäisi olla perusvaatimus.
Suomessa ruoantuotannon kerrotaan aiheuttavan erityisesti vesistöjen rehevöitymistä ja ilmastonmuutosta sekä luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Ilmastokuormitusta ja rehevöitymistä voi välttää lisäämällä ruokavalioon vihanneksia, juureksia, perunaa, marjoja, hedelmiä ja viljavalmisteita.
Asiantuntijoiden mukaan myös ruokajätteiden syntymistä pitäisi vähentää.
Lähde: Yle 23.1.2014
