Kalastajat ovat huomanneet ahvenkannan pienenevän jo vuosien ajan. Tutkimus toteutettiin Merenkurkussa merkitsemällä 2000 ahventa.
Merimetso voi heikentää ahvensaaliita huomattavasti sellaisilla alueilla, joilla se pesii.
Paikallisessa mittakaavassa kalastajien saalismenetys voi olla jopa 32-67 prosenttia, selviää Luonnonvarakeskuksen ja Jyväskylän yliopiston Merenkurkussa toteuttamassa tutkimuksessa.
Tulokset ovat linjassa kalastajien havaintojen kanssa.
Luonnonvarakeskuksen tutkijan Lari Venerannan mukaan tutkimus ei kerro ahvenkannan hiipumisesta laajassa mittakaavassa, mutta havainnollistaa millainen vaikutus merimetsolla voi olla kalakantaan pesimäympäristönsä läheisyydessä.
Toisin sanoen alueella, jolla merimetso pesii, voivat ahvensaaliit olla arviolta jopa puolet tavanomaista pienempiä.
– Puhutaan kalastuksen osalta aika huomattavasta negatiivisesta vaikutuksesta, Veneranta toteaa.
Vuonna 2018 toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa merimetsojen vaikutusta ahvenkantaan paikallisesti..
Merkityt ahvenet päätyivät merimetson ruoaksi
Tutkimus toteutettiin, sillä merimetson vaikutuksista kalakantaan on ollut hyvinkin ristiriitaisia näkemyksiä.
Se tehtiin merkitsemällä lähes 2000 Vaasan edustalta pyydystettyä ahventa.
Merkityt kalat päästettiin takaisin veteen. Myöhemmin syksyllä merimetsojen pesäpaikoilta löytyviä jätöksiä tutkittiin luotaimen avulla merkkejä etsien.
Venerannan mukaan merimetson jätöksiä tutkittaessa löytyi 179 ahveniin laitettua merkkiä eli palautumisprosentti oli noin 9.
– Voidaan arvioida, että puolet merkeistä päätyy pesäkolonioihin ja puolet johonkin muualle, Veneranta sanoo.
Venerannan mukaan merimetso suosii ahvenia särkikalojen sijaan, koska niitä on helpompi pyydystää.
Samansuuntainen tulos kuin kalastajien kokemukset
Merimetsolle kelpaa parhaiten 10-25 senttimetrin kokoinen ahven. Kalastuskokoon kasvamiseen ahvenella menee useita vuosia, joten merimetson vaikutus kalastettavaan ahvenkantaan ja saaliisiin näkyy myös pidemmällä aikavälillä. Siksi merimetsolla on paikallisesti iso vaikutus, vaikka ahvenkanta ei kokonaisuudessaan ole häviämässä.
Tulos yllätti tutkijan mutta vahvisti sen, mitä kalastajat ovat aikaisemmin kertoneet.
Kalastajat ovat jo vuosia raportoineet merimetson vaikutuksesta ahvenkantaan. Sen lisäksi, että ahven maistuu merimetsolle, se myös hajottaa kalaparvet ja karkottaa ahvenet kasvillisuuden suojaan, josta niitä on mahdotonta verkolla pyydystää.
Reino Ruosmeri on kalastanut Merenkurkussa jo yli viidenkymmenen vuoden ajan. Viime vuosina ahvenen kalastuksesta on tullut kannattamatonta. Kalaa ei yksinkertaisesti ole.
– Ahvensaaliit ovat huonontuneet vuosi vuodelta. Tänä vuonna on saatu ehkä 30 prosenttia viime vuoden saaliista, Ruosmeri summaa.
Björköbyn kalasatamassa Raippaluodossa on tyhjää. Ruosmeri on ainoana paikalla, eikä hänelläkään ole verkkoja vesillä.
Saalis ei kata edes polttoainekustannuksia. Hän syyttää valtiovaltaa tilanteesta, jossa merimetsoa suojellaan ympäristönsuojelun nimissä.
Ruosmeren mielestä pitäisi mieluummin pitää huoli siitä, että paikalliset kalakannat pysyvät elinvoimaisina.
Lari Venerannan mukaan tutkitulla alueella on reilu 3000 merimetson pesää eli varovaisen arvion mukaan ainakin 10 000 yksilöä.
Merimetso syö päivittäin kalaa noin 500 grammaa, joten 10 000 lintua syö päivässä 5000 kiloa ja kuukaudessa 150 000 kiloa kalaa.
Määrä on suurempi kuin mitä samalta tutkimusalueelta kalastetaan ahventa vuodessa.
Tutkimus poliittisten päätösten tukena
Merenkurkussa toteutettu tutkimus osoittaa, miten huomattava paikallinen vaikutus merimetsokannalla voi olla pesimäympäristönsä kalakantaan. Tutkija Lari Veneranta näkee, että tuloksia voitaisiin hyödyntää merimetsokeskustelussa päätöksenteon pohjana.
– Se, mikä on merimetson siedettävä haitta, on poliittinen päätös. Kalastuksen kannalta on kenties enemmänkin kyse siitä, missä merimetsot pesivät. Keskeisillä kalastusalueilla tulee väistämättä ongelmia, Veneranta sanoo.
Tutkimus tehtiin Luonnonvarakeskuksen ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä. Tulokset julkaistiin ICES Journal of Marine Science –tiedesarjassa(siirryt toiseen palveluun).
Lähde: Yle 1.9.2020