Lohta nousi jokeen tänä kesänä kolmanneksi eniten kaikuluotainlaskennan aikana. Ensi kesästä odotetaan vielä parempaa.
Tornionjokeen kutemaan tulevien lohien määrä on vahvassa nousussa kesän 2017 notkahduksen jälkeen. Vuosina 2014 ja 2016 nousijoita oli satatuhatta, mutta 2017 vain 40 000.
Kulunut kesä oli 66 000 lohen saldolla kolmanneksi paras kaksitoistavuotisen mittaushistorian aikana. Ja ennusteen mukaan siitä mennään vielä rytinällä ylöspäin, jos merellä ei tapahdu odottamatonta tuhoa.
– Lohikanta on parhaassa tilassa taatusti sitten toisen maailmansodan. Voi olla, että viime vuosisadan alkupuolellakaan lohikanta ei ole ollut yhtä hyvässä tilassa kuin ehkä joinakin jaksoina, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi sanoo.
Laskentahistorian ennätysvuonna nousijoita näkyi kaikuluotaimessa 100 210 yksilöä, menneenä kesänä tarkalleen 66 613. Todellinen nousijamäärä on lohitutkijan mukaan vieläkin suurempi, kuin mitä luotain näyttää.
Syy on siinä, että luotain on Kattilakoskessa vajaat 90 kilometriä jokisuulta pohjoiseen, eikä se siis laske kaikkia Tornionjokeen nousevia lohia.
– Osa kaloista kalastetaan ja osa jää kutemaan luotaimen alapuolella olevalle jokialueelle. Luotaimella laskettuun kalamäärään pitää lisätä jopa kymmeniä prosentteja, jotta kaikki jokeen nousevat kalat ovat laskuissa mukana, erikoistutkija Atso Romakkaniemi sanoo.
Kristallipallossa huippukesä
Lohen elinkierto mädistä mereen ja takaisin jokeen on seitsemän vuotta. Ennätysvuonna 2014 kuteneiden kalojen jälkeläiset ovat ensi kesänä nousemassa kotijokeensa. Tornionjoella tämä tarkoittaa mitä suurimmalla todennäköisyydellä, että kalaa tulee jokeen paljon.
– Kyllä tässä pitäisi lähitulevaisuudessa päästä jopa sinne 100 000 kalan lukumääriin, jos olosuhteet merellä on kohtalaiset. Sitä ei pysty veikkaamaan ihan varmaksi, mutta kyllä näillä tasoilla liikutaan, lähellä sataatuhatta, Romakkaniemi sanoo.
Lohitutkijan mukaan Tornionjoen poikastuotanto on hyvällä tolalla.
– Kalamäärät, mitä jokeen nousee kudulle voivat olla huomattavasti suurempiakin, mutta poikasia ei synny kovin paljon enempää kuin mitä nykytilanteessa. Siinä mielessä menee hyvin ja lohikanta turvattu ja kestää kalastusta, Romakkaniemi sanoo.
Lohen kutuvaelluksessa on tutkijan mukaan ollut aina suurta vaihtelua. Pienille lohille meri on vaarallinen paikka.
– Ensimmäinen vuosi merellä on lohenpoikasille kriittinen aika, pullonkaula, jossa pääosa kaloista aina kuolee. Kuinka paljon niitä kuolee, vaihtelee kaksin-kolminkertaisesti ja se vaikuttaa ilman muuta siihen kuinka paljon kalaa kasvaa aikuiseksi ja lähtee kutuvaellukselle, Atso Romakkaniemi sanoo.
Uistelijoidenkin saalis merellä kymmeniätuhansia
Merikalastus on myös iso tekijä nousulohien määrässä. Ammattikalastuksessa kiintiöt näyttävät toimivan hyvin, mutta muutakin kalastusta on.
Laittomasta ammattikalastuksesta eteläisellä Itämerellä on puhuttu paljon. Lohta kirjattiin kiintiöiden kiertämiseksi aiemmin varsinkin Puolan rannikolla meritaimeneksi, mutta jo viime vuonna väärinraportointi putosi ratkaisevasti. (siirryt toiseen palveluun)Ratkaiseva tekijä oli EU:n asettama meritaimen pyyntikielto.
Kaikkea laitonta kalastusta ei ole kuitenkaan saatu kitkettyä. Ja toisaalta lohikantaa harventaa myös laillinen meriuistelu, joka on yhä suositumpaa Suomenkin rannikolla, mutta etenkin aivan Itämeren eteläosissa.
Romakkaniemen mukaan meriuistelua harrastetaan ennen kaikkea Ruotsissa ja Saksassa.
– Rügenin saaren edustalta ja Bornholmin ympäristöstä saadaan suurimmat saalit. Arvioitu meriuistelun saalis nousee jopa 20 000–30 000 loheen, Romakkaniemi sanoo.
Lähde: Yle 3.10.2020
