Suomi on sitoutunut tiukkoihin tavoitteisiin vähentää fosforin ja typen määrää merialueillamme, jotka ovat herkkää murtovettä. Sitoumuksen mukaan merestä poistetaan vuosittain 150 tonnia fosforia. Poistokalastus on oiva keino tavoitteen saavuttamiselle, mutta ilman turkiselinkeinoa siihen ei luultavasti yllettäisi.
Merialueidemme puhdistamisen ongelmana on, että se on kallista ja aikaa vievää. Suomalaiskalastajilta tuli aloite käynnistää poistokalastus Saaristomerellä ja Selkämerellä. Se kohdistuu särkikaloihin, jotka sisältävät suuria määriä typpeä ja fosforia.
– Pyydettävät särkikalat sisältävät arviolta 4 kg fosforia ja 25 kg typpeä tuhatta kiloa kohden. *) Toisin sanoen valtiolle on tosi kannattavaa rahoittaa poistokalastusta, kertoo Christer Kattil, pohjanmaalaisten ammattikalastajien (Österbottens Yrkesfiskare) järjestön puheenjohtaja.
Valtiontuki poistokalastukselle kannattaa
Ruokakalaksi eri syistä kelpaamattomat särkikalat on voitu myydä mm. rehukeskuksille, mutta koska kyse enimmäkseen on pienehköistä määristä, ei pienikokoisia tai kaupallisesti kannattamattomia särkikaloja ole otettu talteen. Vuonna 2011 käynnistyi kaksivuotinen Maa- ja metsätalousministeriön hanke, joka tuo poistokalastusohjelmassa mukana oleville kalastajille 42 senttiä kalakilolta.
– Käypä hinta liikkuu noin 20 sentissä. Valtion maksama ylimääräinen 42 senttiä tekee kalastajille kannattavaksi viedä kalaa rehukeskuksiin. Kalastajalle, joka pyytää kalaa 10 000 kiloa vuodessa, se merkitsee melkoista lisätuloa. Jos kilohinta on vain 20 senttiä, monet kalastajat eivät pitäisi kalan kuljettamista vaivanarvoisena, painottaa kalastaja Tor-Erik Johansson Luodosta.
Tilaa ruokakalalle
Vaikka sekä Kattil että Johansson ovat yhtä mieltä siitä, että särkikalat kelpaavat hyvin ruokakalaksi, ovat siika ja ahven tämän päivän tärkeät kalat.
– Särkikalat ovat hankalia, koska ne syövät ahvenen ja siian ravintoa. Ne ovat sitä paitsi parempien ruokakalojen poikasten suursyömäreitä, toteaa Christer Kattil. Vöyriläisyrittäjän mukaan poistokalastus parantaa suomalaiskalastajien mahdollisuuksia pyytää hyvälaatuista ruokakalaa.
Rehukeskukset ostavat kaiken
Suomalaiset rehukeskukset ovat varsin kiinnostuneita ottamaan vastaan poistokalastuksen saaliita. Rehukeskusten maksama hinta tuskin kuitenkaan kattaisi sitä työtä, minkä ylimääräinen lajittelu ja käsittely tavalliselle ammattikalastajalle tuo, kertoo Johansson.
– Vaikka rehukeskukset maksaisivatkin korkeampaa hintaa, ne tuskin ovat valmiita maksamaan niin paljon, että se kattaisi nyt maksetun tuen. On täysin mahdollista kalastaa noin 10 000 tonnia särkikalaa vuosittain, ja tähän mennessä rehukeskukset ovat pystyneet ottamaan vastaan kaiken.
Poliittisesti puolustettavaa
Suomalaiset rehukeskukset ovat siis tärkeä osa järjestelmää, joka varsin tehokkaasti auttaa puhdistamaan Selkämerta ja Saaristomerta. Poistokalastus lisää työllisyyttä ja tuo työpaikkoja rannikolle. Poistokalastuksen ketjut vahvistavat pitkällä tähtäimellä kotimaisen ruokakalan saatavuutta ja vähentävät kalastuselinkeinon jätetuotteita. Ongelmana on Kattilin mukaan kuitenkin se, että hanke on vain kaksivuotinen.
– Olisi tärkeää, että hanke saa jatkoa ja se taataan määrärahoilla valtion tulo- ja menoarviossa, Kattil painottaa.
Ruotsalaisen eduskuntaryhmän eräät edustajat ovat tehneet tänä vuonna budjettialoitteen riittävien varojen turvaamiseksi poistokalastukselle vuonna 2013.
*) MMM, Meri- ja rannikkokalastuksen ympäristövaikutukset Saaristomerellä ja Selkämerellä, Iris Lillsunde 2001.
Lähde: Turkistalous 7/2012, teksti Steven Frostdahl
