Ennätyspitkän pyyntikiellon rauettua ensimmäiset silakat saapuivat Helsinkiin torstaina.
Helsinkiläisistä kaupoista ja ruokaloista sai taas torstaina silakkaa, kun ennätyksellisen pitkä silakan pyyntikielto loppui tiistaina. Moni ravintola tarjoaa lähipäivinä ensimmäistä silakka-annoksiaan sitten kesäkuun.
Asiakkaat eivät ole tykänneet, kun olemme joutuneet myymään silakoiden sijaan muikkuja”, kertoi ravintola Sea Horsen kokki Jussi Repo paikan klassikkoannoksesta torstaina.
Repo varautui valmistamaan illan aikana kymmeniä annoksia silakkaa.
Tuoreen silakan saanti vaikeutui kesäkuun lopulla, kun maa- ja metsätalousministeriö kielsi silakan troolauksen sen merkittävimmällä kalastusalueella Pohjanlahdella. Alueen silakkakiintiö uhkasi täyttyä liian nopeasti.
Pyyntiä on rajoitettu aiempinakin vuosina, ja osa kalatukuista tiesi pakastaa silakkaa ravintoloille varastoon keväällä. Esimerkiksi helsinkiläisravintola Salve käytti pyyntikiellon aikana pakastettua silakkaa, kunnes sekin loppui tukusta syyskuussa.
Pyyntikielto kesti tänä vuonna poikkeuksellisen pitkään, lähes kolme kuukautta. Yhtä pitkiä kieltoja on määrätty viimeksi 2000-luvun alkupuolella, kertoo neuvotteleva virkamies Orian Bondestam maa- ja metsätalousministeriöstä.
”Saaliit ovat olleet tänä vuonna poikkeuksellisen suuria, koska jäätalvi oli heikko. Myös silakan hinnannousu on lisännyt kalastusta. Kesärajoitus oli pakko ottaa käyttöön, jotta silakkaa riittää tärkeille syysmarkkinoille.”
Ministeriö antoi Pohjanlahtea koskevan pyyntikiellon kesäkuussa vain parin päivän varoitusajalla, eivätkä kalastajat ja kalaa välittävät yritykset voineet varautua ansionmenetyksiin.
Ministeriö on selittänyt toimintaansa sillä, että pyyntitilastojen tallentaminen viivästyi ely-keskuksissa resurssipulan vuoksi.
Bondestamin mukaan tärkeintä rajoituksissa on turvata pienimuotoinen kalastus ja ruokasilakan pyynti. Onnistuttiinko siinä tänä vuonna?
”Emme niin kuin halusimme. Saaristomeren ja Suomenlahden rannikkoalueen kalastusta emme olisi halunneet joutua rajoittamaan.”
Silakkasaaliista vain murto-osa syödään Suomessa
Noin 70 prosenttia Suomessa kalastetusta silakasta menee eläinrehuksi. Loput syödään, mutta vain alle joka viides ruokasilakka jää Suomeen. Kalaa viedään erityisesti Venäjälle.
Suomella on kaksi silakkakiintiötä: Pohjanlahden kiintiö (tänä vuonna 100000 tonnia) ja muuta Itämeren aluetta koskeva kiintiö (vajaat 20000 tonnia).
Jälkimmäisellä kiintiöalueella saatiin keväällä niin suuria saaliita, että troolausta rajoitettiin Suomenlahdella ja Ahvenanmaan eteläpuolella. Kesäkuun alussa kielto laajeni Saaristomerelle. Heinäkuussa kiellon piiriin tuli myös perinteinen rysäkalastus.
Tuore silakka loppui helsinkiläisiltä kesäkuun lopussa, kun myös Pohjanlahdelle määrättiin troolauskielto.
Syyskuun alussa elintarvikesilakan troolikalastus sallittiin jälleen rannikkovesillä pienillä aluksilla, jotta Silakkamarkkinoille saataisiin kalaa.
Tämän viikon tiistaina isot troolarit pääsivät viimein kalastamaan parhaille silakka-apajille Pohjanlahdelle. Ensi maanantaina lysti loppuu taas osalta: isot alukset eivät saa pyytää pelkkää rehusilakkaa, jotta syöntisilakan saanti turvataan.
Suomi osti tällä viikolla Ruotsin kiintiöstä 4000 silakkatonnia ja antoi vastineeksi 1 000 kappaletta lohta. Silakkakiintiöstä on nyt jäljellä noin 15000 tonnia.
Helsingin Silakkamarkkinat järjestetään tänä vuonna 7.–13. lokakuuta.
Lähde: HS/ Johanna Tikkanen 21.9.2012
