Uuden hallitusohjelman kirjaukset kalatalouden osalta ovat lyhyet, vaikka ohjelma sinällään on hyvin pitkä (243 sivua). Mitään kovin mullistavaa ei päällisin puolin näytä olevan.
Kotimaisen kalan edistämisohjelmaa jatketaan, mikä on hyvä ja oli myös kala-alan yhteinen tavoite neuvotteluiden aikana. Metsästyksen alla olevat kirjaukset ovat osin ontuvia ja vielä monen mutkan takana, mahdolliset tulokset näkyvät vasta ajan kuluessa.
Kirjaukset:
Kotimaisen kalan kulutus nousuun
Kotimaisen kalan kulutusta, saatavuutta ja vientiä lisätään keventämällä kalankasvatukseen liittyvää luvitusta ja sääntelyä, parantamalla vapaa-ajankalastuksen mahdollisuuksia ja ammattikalastajien toimintaedellytyksiä. Jatketaan kotimaisen kalan edistämisohjelman ja vesiviljelystrategian toimeenpanoa. Kiertotaloutta hyödyntämällä vähennetään kalankasvatuksen ravinnepäästöjä. Päivitetään kalatie- ja lohistrategiat.
Kalastusmatkailun mahdollisuuksiin panostetaan. Lisätään liikuntasetelin käyttöalaan kalastus- ja eräpalvelut. Vaelluskalojen Nousu-ohjelmaa jatketaan ja laajennetaan ohjelma koskemaan myös alasvaellusta ja seurantaa.
Kalastonhoitomaksun ikäperusteinen vapautus muutetaan koskemaan 70 vuotta täyttäneitä kalakantojen hoidon ja istutusten turvaamiseksi. Ikäperusteinen aiempi vapaus
pysyy sen jo saavuttaneilla.
Yhteisaluelakia uudistetaan osakaskuntien yhdistämistoimitusten edistämiseksi, etäkokousten mahdollistamiseksi ja osakkaiden tasapuolisen kohtelun parantamiseksi. Kiinteistörekisteriin merkittyjen kalastusoikeuksien omistajien omaisuuden suojaa vahvistetaan.
Metsästys on arvokas osa suomalaista elämänmuotoa
Metsästyksen yhteiskunnallinen merkitys tunnustetaan ja sen tulevaisuus turvataan.
Metsästyksen ja luonnonsuojelun välistä vastakkainasettelua torjutaan, eikä metsästysmahdollisuuksia kavenneta perusteetta esimerkiksi luonnonsuojelualueilla. Metsästäjien tekemä riistanhoitotyö on tärkeä osa luonnonsuojelua ja parantaa luonnon monimuotoisuutta.
Suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä. Jo aloitettua työtä kannanhoidollisen sudenmetsästyksen mahdollistamiseksi jatketaan eduskunnan päätöksen mukaisesti. Arvioidaan suurpetojen haaskaruokinnan tarkoituksenmukaisuutta ja mahdollisia rajoituksia.
Metsästysmuistojen maahantuonnissa noudatetaan kansainvälisiä sopimuksia.
Tarpeettomat metsästysrajoitukset elinvoimaisten lajien, kuten merimetson ja valkoposkihanhen osalta poistetaan, ja lajit siirretään metsästyslain piiriin. Huolehditaan samalla vahinkojen oikeudenmukaisesta korvaamisesta elinkeinonharjoittajille. Hallitus vaikuttaa siihen, että lajit siirretään lintudirektiivin tiukasti suojeltujen lajien listalta. Poikkeusluvalla haltuunotettujen lintujen lihaa on voitava hyödyntää.
Elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi ja vesilintukantojen suojelemiseksi ryhdytään toimiin muun muassa naakka- ja variskantojen säätelemiseksi.
Hylkeiden metsästystä merialueilla tehostetaan vaelluskalakantojen turvaamiseksi ja ammattikalastajien toimintaedellytysten parantamiseksi. Hallitus toimii aktiivisesti Euroopan unionissa, jotta Suomi saa poikkeusluvan hyljetuotteiden kaupalliseen hyödyntämiseen.”
Tämän lisäksi ainakin luonto-osiossa on: ”Saimaannorppakannan kasvun edellytykset turvataan” sekä toimia Itämeren ja erityisesti Saaristomeren tilan parantamiseksi.
Selvitysosassa: ”Selvitetään Suomen talousalueella olevien merituulivoimaloiden verokohtelu. Lisäksi selvitetään merituulivoimaloiden kiinteistöverotuksen asema suhteessa maatuulivoimaloihin.”
Hallitusohjelma voi sisältää myös muita kalatalouteen vaikuttavia kirjauksia, joita ei nopealla lukemisella ole huomattu. Ohjelma linkissä https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/158702198/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf/2febf7a7-d5a1-6f17-df2d-95561de7a6de/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf?t=1686924779616
Lähde: Valtioneuvosto 16.6.2023 ja SAKL
