Ammattikalastajat ja kalanjalostusyritykset saivat tiistaina toivomansa uutisen. Euroopan unionin ministerineuvosto tyrmäsi komission ehdotuksen silakan kohdennetun kalastamisen kiellosta Suomen lähivesillä ensi vuonna.
Suomi vastusti komission kohua herättänyttä ehdotusta, joka olisi merkinnyt Suomen kalataloudelle vakavia ongelmia eli yli 70 miljoonan euron tappioita ja jopa 300 työpaikan vähennystä.
Komissio perusteli ehdotustaan silakkakannan ja silakan yksikkökoon pienentymisellä. EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston vastaus ongelmaan on ensi vuoden kalastuskiintiöiden leikkaaminen. Pohjanlahden silakkakiintiö pienenee 31 prosenttia. Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella silakan kiintiö supistuu 43 prosenttia ja kilohailikiintiö 10 prosenttia.
Suomi ja Ruotsi sitoutuvat myös sulkemaan troolikalastuksen Selkämeren aluevesillä kuukauden ajaksi alkukesällä.
Komission ehdotus silakan kohdennetun kalastamisen väliaikaisesta kiellosta tuli yllätyksenä, sillä mikään taho ei sitä ollut vaatinut ja se poikkesi Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n tieteellisestä kannasta.
Kyseessä on uusi juridinen tulkinta. Komissio alkoi soveltaa silakkaan aikaisemmin lähinnä turskan hoitosuunnitelmaan käytettyä artiklaa (TS 22.10.).
Komission huoli on aiheellinen, mutta perustuu osittain vanhentuneeseen tietoon. Syksyllä on saatu myönteisiä uutisia silakkakannan tilasta ja silakkakoon kasvusta.
Kalakantoja on syytä varjella, mutta kalastuskiintiöt eivät yksinään ratkaise ongelmaa. Itämeren tila vaikuttaa olennaisesti kalakantojen kehittymiseen.
Silakka on Suomen kalataloudelle tärkeä laji. Viime vuonna merialueen kaupallisten kalastajien saaliista 80 prosenttia oli silakkaa ja 15 prosenttia kilohailia Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkoarvion mukaan.
Kalastajat ja kalatalousala ovat tyytyväisiä komission ehdotuksen kaatumiseen, mutta kalastuskiintiöiden pieneneminen aiheuttaa taloudellisia ongelmia tulojen vähetessä. Erot yritysten välillä ovat isoja. Ne, joilla on jo pienet kiintiöt, joutuvat entistäkin vaikeampaan asemaan. Tämä voi johtaa käyttöoikeuksien myyntiin ja kalastuksen keskittymiseen.
Ammattikalastajia on Suomessa selvästi aiempaa vähemmän. Aktiivisten kalastajien määrä on Luken mukaan huvennut kymmenen viime vuoden aikana reilusta 2 100 kalastajasta alle puoleen. Kehityksen odotetaan jatkuvan, sillä vain neljäsosa ammattikalastajista on alle 49-vuotiaita.
Kuluttajilla ja kaupalla on oma vastuunsa suomalaisen kalastuselinkeinon turvaamisessa. Suomalaista kalaa kannattaa syödä nykyistä enemmän. Kotimainen kala on hyväksi ympäristölle, terveydelle ja makunystyröille.
Ammattikalastajia on Suomessa selvästi aiempaa vähemmän.
Lähde: TS pääkirjoitus 26.10.2023
