Tornionjoen vesistön lohisaalis oli vuonna 2013 kaikkiaan 72 tonnia. Saalis oli yli kolmanneksen pienempi kuin edellisvuoden ennätyssaalis (122 tonnia). Vuodesta 1982 tehtyjen seurantojen keskisaaliiseen (28 tonnia) verrattuna lohta saatiin kuitenkin yli kaksinkertainen määrä.
Valtaosa Tornionjoen lohisaaliista muodostui kahden (49 %) ja kolmen (37 %) merivuoden ikäisistä lohista, joilla oli painoa keskimäärin 6–11 kiloa. Lohista kalastettiin Suomen puolelta 58,0 tonnia ja Ruotsin puolelta 14,3 tonnia. Vapakalastajat pyydystivät noin 70 prosenttia lohisaaliista.
Lohi houkuttelee kalastajia
Vuonna 2013 Tornion-Muonionjoen ja Könkämäenon muodostamalle lohenkalastusalueelle (ns. yhteislupa-alue) lunasti viehekalastusluvan 9 200 kalastajaa. Kalastajamäärä kasvoi edelleen ja oli selvästi 2000-luvun keskiarvoa (6 100 kalastajaa) suurempi.
Valtaosa kalastajista (85 %) oli ulkopaikkakuntalaisia. Suomalaisten ja ruotsalaisten kalastajien lisäksi joella vieraili pari sataa ulkomaalaista kalastusmatkailijaa. Ulkomaalaisista suurimman ryhmän muodostivat venäläiset kalastajat. Vapakalastuksen lohisaaliista suurimman osan (60 %) saivat ulkopaikkakuntalaiset kalastusmatkailijat.
Lapin läänin ulkopuolelta tulevien matkailijoiden kalastukseen käyttämä aika oli keskimäärin viisi vuorokautta. He kuluttivat matkansa aikana keskimäärin 500 euroa henkeä kohden majoitukseen, veneen vuokraukseen, elintarvikkeisiin ja kalastusvälineisiin. Lisäksi kuluja muodostui kalastusluvista ja matkoista.
Lohet purivat vieheitä juhannuksena
Kalastus oli vilkkainta kesäkuun jälkimmäisellä puoliskolla, jolloin saatiin myös suurin osa lohisaaliista. Lohia ilmoitettiin saaduksi eniten Kolarin kunnan alueelta. Suosituin kalastusmuoto oli vetouistelu soutaen, millä saatiin 92 prosenttia vapakalastuksen lohisaaliista.
Taimen rauhoitettiin Tornion-Muonionjoessa kalastuskaudeksi 2013. Suomalaisille vapakalastajille tehdyn tiedustelun perusteella kalastajat vapauttivat yli 3 000 taimenta ja noin 700 lohta.
Tornionjoen Suomen puolen saalis- ja kalastustiedot perustuvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen postitiedusteluihin, puhelinhaastatteluihin ja kalastajilta kerättyihin saalisnäytteisiin. Ruotsin puolella saalistilastoista vastaa Norrbottenin lääninhallitus. Ruotsin saaliiden osalta esitetyt tulokset ovat alustavia.