Asiantuntijat yrittävät saada lisänäytteitä Tornionjoen kuolleista kaloista mahdollisimman pian niiden kuoleman jälkeen. Tutkijoiden on saatava tuoreita näytteitä kaloista, jotta lohikuolemien syy pystytään selvittämään.
Pohjoisessa heinäkuun puolivälin kuuma puheenaihe on ollut Tornionjoesta löytyneet kuolleet lohet. Kalakuolemien syy on toistaiseksi mysteeri. Elintarvikevirasto Eviran kalatutkija, eläinlääkäri Satu Viljamaa-Dirks Evirasta on tullut Tornionjoelle toiveenaan saada kuolleista lohista näyte mahdollisimman tuoreeltaan.
– On hyvin poikkeuksellista, että Evirasta saavutaan paikalle. Luonnonkalojen vanhentuneet näytteet ovat kuitenkin tutkimuksen kannalta ongelma, sanoo Satu Viljamaa-Dirks.
Kesäisessä luonnossa kuolleiden kalojen mädäntyminen alkaa nopeasti ja niistä otetut näytteet tulevat tutkijoiden käsiin liian myöhään. Eviran tutkimuksiin on saatu yksi kuollut Tornionjoen lohi. Sen perusteella pystyttiin ainoastaan sulkemaan pois mahdollisuus, että kuoleman olisi aiheuttanut vesihome.
– Tutkittu kala oli tyypillinen näyte eli hyvin pitkälle pilaantunut. Kovin paljon ei kuolinsyystä voinut päätellä, kertoo Viljamaa-Dirks.
Vesihome kuuluu lohen normaaliin elinkiertoon, mutta sitä esiintyy kutuajan päättyessä syksyllä eikä keskikesällä. Viljamaa-Dirksin mukaan tutkitussa kalassa vesihometta oli, mutta kuoleman perimmäisenä syynä oli jokin muu.
– Oleellista on selvittää syy kalan ihovaurioihin, jotka mahdollistivat vesihomeen tarttumisen. Toiveena on viikonlopun aikana saada tuoreempia näytteitä, toteaa Viljamaa-Dirks.
Ihokuolio on yksi vaihtoehto
Tutkimusten alkuvaiheessa on useita mahdollisia syitä lohien kuolemiin. Tarkoituksena on käydä läpi ja mahdollisesti poissulkea eri vaihtoehtoja. Itämereltä tulevilla kaloilla voi olla tarttuvia tauteja tai lohet ovat voineet vaurioitua mekaanisesti. Myös poikkeuksellisen vahvan kannan tai nopeasti lämmenneen veden vaikutusta selvitetään.
Yhtenä syynä voi olla UDN-tauti, joka on lohien ihokuoliotauti. Brittein saarillla eräiden jokien nousulohissa jopa 10 – 30 prosenttia menehtyy tautiin, joka on elänyt hiljaiseloa 1970-luvulta lähtien.
– Tautia on diagnisoitu myös Ruotsin joista, joten se on yksi mahdollisuus. Ongelmana on, että UDN:n aiheuttajaa ei tiedetä, sanoo Viljamaa-Dirks.
– Ihokuoliota on vaikea poissulkea syiden joukosta ennen kuin muut taudit on suljettu pois. Se siis jää jäljelle mahdollisena kuoleman aiheuttavana tautina, sanoo Viljamaa-Dirks.
Suomalaiset tekevät yhteistyötä skotlantilaisten kanssa, jotka tutkivat lohien ihokuoliota.
Veden laadusta lisäselvityksiä
Tornionjoessa lohia on tänä kesänä poikkeuksellisen paljon. Niitä on tullut lähes 100 000. Tiheä lohikanta antaa tautien leviämiselle normaalia otollisemmat olosuhteet.
Myös luonnonolosuhteet ovat erikoiset; Tornionjoessa vesi on lämmennyt nopeasti ja se on huomattavasti tavallista lämpimämpää. Tämä aiheuttaa stressiä isoille kaloille ja altistaa niitä taudeille.
Muutoin vesi ei ole Lapin ELY-keskuksen rutiinitutkimuksissa osoittautunut poikkeukselliseksi. ELY-keskus seuraa jatkuvasti Tornionjoen tilaa.
– Lohikuolemien ilmenemisen jälkeen olemme ottaneet lisänäytteitä, mutta niiden tuloksia pitää odottaa vielä ensi viikkoon, sanoo Lapin ELY-keskuksen asiantuntija Kare Koivisto.
Lähde: Yle 18.7.2014
