Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen seurannan perusteella Tornion- ja Simojoen nousulohimäärät olivat kesällä 2014 ennätyksellisen suuria. Kutuvaellus on runsastunut erityisen paljon Tornionjoella, missä havaittiin viime kesänä yli 100 000 nousulohta. Vielä kaksi vuosikymmentä sitten jokeen nousi vuosittain alle 10 000 lohta. Missään muussa Atlantin lohen kutujoessa ei ole arvioitu olleen yhtä suuria nousulohimääriä kahteen vuosikymmeneen. Myös lohenpoikasten määrät ovat runsastuneet molemmissa joissa.
Lohen kutuvaellus oli viime kesänä viikon tavanomaista aiemmassa Pohjanlahteen laskevissa joissa. Suurimmat päivittäiset nousulohimäärät havaittiin kesäkuun lopulla, jolloin Tornionjokeen nousi parhaimmillaan lähes 10 000 lohta päivässä. Simojokeen nousi kesän mittaan yhteensä noin 3800 lohta, ja huippuvaelluksen aikana havaittiin yli 100 lohta päivässä.
Tornionjoella lohen kesänvanhojen poikasten tiheys oli kesällä 2014 noin kolmanneksen aiempaa ennätystä korkeampi. Myös Simojoella havaittiin samanaikaisesti ennätystiheys kesänvanhoja poikasia. Nämä poikaset syntyivät vuonna 2013 jokeen vaeltaneiden lohien kudusta. Vuoden 2014 nousulohien kudun tulosta päästään arvioimaan ensi kesän koekalastuksissa.
Kudun onnistumisessa vuosittaista vaihtelua
Kudun onnistumiseen vaikuttavat jokiympäristön vuosittain vaihtelevat luonnonolosuhteet. Samasta emomäärästä syntyy vuodesta riippuen eri määrä poikasia. Erityisesti Simojoella poikastiheydet ovat vaihdelleet huomattavasti. Runsaan poikastuotannon perusedellytys on kuitenkin riittävä kutulohien määrä. Poikasmäärät ovat pääsääntöisesti kasvaneet molemmissa joissa kutulohimäärien runsastuessa.
Lohen vaelluspoikasia on lähtenyt viime vuosina merivaellukselle Tornionjoesta noin 1,5 miljoona ja Simojoesta 30 000−40 000 yksilöä vuodessa. Suuri enemmistö poikasista kuolee luonnollisista syistä merivaelluksen alussa. Lisäksi lohia kalastetaan Itämerellä kaikissa syönnösvaelluksen vaiheissa. Poikasista 5−10 prosenttia on selviytynyt aikuisina takaisin jokeen. Nykyisen suuruinen eloonjäänti näyttää mahdollistavan luonnonkantojen elpymisen niin, että hoitotavoitteet saavutetaan.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos seuraa kaikuluotaimilla jokeen kudulle nousevien lohien määrää ja vaelluksen ajoittumista. Tornionjokeen nousee kutulohia enemmän kuin laskennoissa havaitaan, koska osa lohista jää 100 kilometriä jokisuulta ylävirtaan sijaitsevan kaikuluotauspaikan alapuoliselle jokiosuudelle. Lohen poikastuotantoa seurataan molemmissa joissa sähkökalastamalla ja merivaellukselle lähtevien vaelluspoikasten tutkimuspyynnillä.
Lisätietoja lohen poikasmääristä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen verkkosivuilta:
Nousulohimäärien kertymät Tornionjoen kaikuluotauksissa vuosina 2009–2014. Ks. lisätietoja:http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/tornionjoen_lohi_meritaimen/tornionjoen_nousulohien_kaikuluotaus/
Nousulohimäärien kertymät Simojoen kaikuluotauksissa vuosina 2008–2014. Ks. lisätietoja:http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/simojoen_lohi/simojoen_nousulohien_kaikuluotaus/
Lähde: RKTL 17.12.2014
