Neljäs perättäinen leuto jäätalvi. Jäätä ei ole kuin nimeksi ja rantamme on toistuvasti sulana kun sopivan suuntaiset tuulet vievät vähät jäät Selkämeren ulapalle jonka lämpö on riittänyt sulattamaan ne. Talviverkoilla olen käynyt 2014, jolloin oli viimeksi pysyvämpää jääpeitettä näillä rannoilla. Kovasti ovat viime päivien sääennusteet kylmää luvanneet joten ei tästä talvesta päästä kuin koira veräjästä. Toisaalta kalenteri näyttää ettei vappuun tai juhannukseen enään mene kuin hetki joten lyhkäiseksi jää jäätalvi.
Kevään tulon ennuste on, että pääsiäisenä veneillään kalavesilläni. Runsaan kuukauden päästä tuokin ennuste on todennettu joko osuvaksi tai ei.
Isoin paatti Masi jäi talvehtimaan omaan rantaan. Aiemmin olen sen kalastuksen loputtua vienyt Reposaaren kalasatamaan. Kävi kuitenkin niin että silloin kun oli aika lähteä siirtämään paattia, myllersi myrsky ja tuulien heikennenyttyä olikin jäätä liiaksi siirtoon.
Lyhykäinen talvi on pyydyskorjauksisssa pitänyt vauhtia yllä. Varsinaisiin korjauksiin tai uusien pyydysten tekoon ei sitten kalastuskauden alettua enään ehdi. Muukin kalusto vaatii vuosihuoltoa. Kirjanpito ja veroilmoitukset itse tehtynä vaatii aikansa.
Naava on lisäätynyt radikaalisti viime vuosina. Naavaa pidetään ihmanpuhtauden indikaattorina ja ilmeisesti ilmansaasteet ovat vähentyneet kun se on kovasti runsastunut viime vuosina. Metsätyöt ovat talven kuntoharjoittelua. Tälle talvelle on vain polttopuiden tekoa.
Kalassa on pysytty vaikka kalassa nyt ei ole käyty. Silakoita suolasin talven varalle. Silakkalaatikkoo tai molloja vuoron perään viikottain. Pakastimessa on hätävarana lohta, taimenta, siikaa ja kuhaa fileinä vakuumissa.
Yksi erikoisuus tässää helmikuussa on. Tässä kuussa ei ole yhtään täysikuuta. Vastaavasti tammikuussa oli kaksi täysikuuta kuten myös maaliskuussa. Vasta huhtikuussa tilanne rauhoittuu ja täysikuita on siitä eteenpäin kerran kuussa. Elämme erikoisia aikoja.
HjS