Valtioneuvosto päätti tänään muuttaa kalastusasetusta niin, että asetuksella säädellään siian kalastusta meressä sekä mereen laskevissa joissa ja puroissa. Tavoitteena on uhanalaisten luonnossa lisääntyvien vaellussiikakantojen sekä muiden merellisten siikakantojen tilan parantaminen. Tämä on yksi niistä toimista, joita maa- ja metsätalousministeriö on suunnitellut kestävän kalastuksen varmistamiseksi. Kalastuksen kestävyys käsittää ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden.
Tärkein muutos on siian verkkokalastuksessa käytettävien solmuvälien sääntely. Verkkojen solmuvälin tulee olla vähintään 43 millimetriä, kun siikaa pyydetään merestä. Poikkeuksena Perämerellä (27 – 35 mm alueesta riippuen) ja Merenkurkussa (40 mm) voidaan käyttää pienisilmäisempiä verkkoja, jotta paikallisten saaristosiikojen ja karisiian kalastus olisi mahdollista.
Verkkojen solmuvälien säätelyllä voidaan vähentää keskenkasvuisten siikojen saamista saaliiksi sekä lisätä kutuun osallistuvien siikojen määrää. Asetuksen mukaan siian verkkopyyntinä pidetään kalastusta, jossa saaliin painosta vähintään puolet on siikaa.
Lisäksi siika on lohikalojen tavoin otettu syysrauhoituksen piiriin niissä joissa ja puroissa, jotka laskevat mereen. Siikaa ei näin ollen syyskuun alusta marraskuun loppuun saa kalastaa mereen laskevissa joissa ja puroissa. Siian pyytäminen on kuitenkin sallittu vavalla, uistelemalla ja lipolla syyskuun kymmenenä ensimmäisenä päivänä ja marraskuun 15. päivän jälkeen.
Asetusta ei sovelleta Suomen ja Ruotsin välisellä rajajokisopimusalueella meressä ja joessa, koska siellä siian kalastusta säätelee rajasopimukseen kuuluva Tornionjoen kalastussääntö.
Kalastusasetuksen muutos astuu voimaan 15.8.2013, josta alkaen uudet määräykset solmuväleistä tulevat sovellettaviksi. Nyt päätettyjen säätelytoimien lisäksi laaditaan tutkimusohjelma siikakannoista ja siian kalastuksesta. Tutkimusohjelman antamat tiedot käytetään tärkeänä perusteena kun vuonna 2015 harkitaan siiankalastuksen säätelytoimien kehittämistä.
Lähde: MMM 19.6.2013