Hallituksen esitys laiksi yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta on nyt eduskunnan käsittelyssä. Maa- ja metsätalousvaliokunta kuuli 24.9 asiantuntijoita hallituksen esityksestä ja myös SAKL oli kuultavana. Esitys koskee kaikki kaupallisia kalastajia merialueella, joten kaikkien yrittäjien on syytä varautua uuteen lainsäädäntöön.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta. Samalla eräitä muita lakeja ehdotetaan muutettavaksi.
Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan säännösten noudattamisen valvontaa ja säännösten noudattamatta jättämisestä määrättäviä seuraamuksia koskevat asetukset edellyttävät täydentävää kansallista lainsäädäntöä. Esityksen tavoite on Euroopan unionin jäsenyysvelvoitteet ja perustuslain säännökset huomioon ottaen panna täytäntöön kyseiset asetukset siten, että täytäntöönpanosta aiheutuu julkiselle hallinnolle ja alan toimijoille mahdollisimman vähän lisäkustannuksia. Seuraamusjärjestelmää koskevien säännösten lisäksi esityksessä on säännöksiä yhteisen kalastuspolitiikan valvontaa hoitavista viranomaisista ja niiden toimintavaltuuksista, alan toimijoiden ilmoitusvelvollisuuksista, valvonnassa käytettävistä tietojärjestelmistä ja kaupallisen merikalastuksen säätelystä.
Merkittävin esitykseen sisältyvä muutosesitys koskee hallinnolliseen järjestelmään siirtymistä yhteisen kalastuspolitiikan vastaisten tekojen seuraamuksia määrättäessä. Samalla yhteisen kalastuspolitiikan vastaisten tekojen rikosperustaiset rangaistussäännökset esitetään kumottaviksi. Varsinaisten seuraamusten ohella Euroopan unionin säädökset edellyttävät jäsenvaltioiden ottavan käyttöön kalastuslisenssinhaltijoita ja kalastusalusten päälliköitä koskevat pistejärjestelmät. Esitykseen sisältyy säännökset kalastuslisenssinhaltijalle ja kalastusaluksen päällikölle määrättävistä pisteistä, pisteiden kumuloitumisen vaikutuksista ja menettelystä, jota noudatetaan pisteitä määrättäessä.
Euroopan unionin neuvosto vahvistaa vuosittain kaupallista merikalastusta koskevat suurimmat mahdolliset kalastusmahdollisuudet. Esitykseen on otettu säännökset, jotka mahdollistavat kalastusmahdollisuuksien käytön säätelyn ja säätelyä koskevien tarkempien säännösten antamisen valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla. Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan säädösten toimeenpanon kannalta tärkeä on esitys 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa toiminnassa olevan kalastuksenseurantakeskuksen toimintojen siirtymisestä Rajavartiolaitoksen hoidettaviksi.
Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
SAKL on suhtautunut hyvin kriittisesti Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan valvontaa ja seuraamuksia koskevaan lainsäädäntöön. Liitto on lausunut eduskunnalle asiasta useasti kun Suomen kantaa lainsäädäntöön on valmisteltu. Kritiikin pääkohdat ovat olleet:
– järjestelmä on Suomen olosuhteissa täysin ylimitoitettu, eikä ole missään suhteessa suomalaisen kalastustoiminnan laajuuteen
– järjestelmä lisää sekä hallinnon että yrittäjien kustannuksia ja byrokraatista sekä henkistä taakkaa. Järjestelmä on lähtökohtaisesti sellainen, että kalastusyrittäjät nähdään vähintään puolirikollisina.
– siirtyminen hallinnolliseen seuraamusjärjestelmän voi heikentää yrittäjien oikeusturvaa. Oikeusturvan merkitys korostuu koska seuraamukset voivat taloudellisesti olla hyvin merkittäviä ja pahimmassa tapauksessa merkitä elinkeinon ja ammatin menettämistä.
– kalastuksen/kalatalouden säädöksistä on tullut niin laaja ja vaikeaselkoinen kokonaisuus, ettei yrittäjillä ole mitään mahdollisuutta sitä hahmottaa, mihin ei välttämättä ole valmiuksia myöskään hallinnolla tai elinkeinon järjestöillä
Järjestelmä kuitenkin hyväksyttiin EU-tasolla ja nyt tilanteeseen on sopeuduttava. Suomi pidättäytyi äänestämästä EU-asetuksen lopullisen käsittelyn yhteydessä.
Maa- ja metsätalousministeriö on kansallisen lain valmistelun aikana kuullut elinkeinoa. Elinkeinon lähtökohtana on ollut, ettei kansallisessa lainsäädännössä säädetä asioista yhtään enempää kuin mitä EU:n lainsäädäntö edellyttää. Virallisen lausuntokierroksen aikana liitto kiinnitti huomiota eräisiin asioihin, jotka osin on huomioitu lopullisessa hallituksen esityksessä.
Liitto kiinnitti kuitenkin kuulemisen yhteydessä huomiota edelleen muutamaan asiaan, ja toivoo, että eduskunta huomioi ne tekemällä muutoksia lakiesitykseen tai evästämällä hallitusta sopivalla tavalla. Liitto toivoo myös, että eduskunta ohjeistaa hallitusta, jotta Suomi EU-tasolla ryhtyy aktiivisesti ajamaan tarpeettomien normien karsimista. Normitalkoiden tarpeellisuus on muutenkin yleisesti saanut paljon kannatusta eduskunnassa viime aikoina.
Hallituksen esitys löytyy linkistä
Lähde: Eduskunta ja SAKL 24.9.2014
