Suomessa otettiin vuonna 2017 käyttöön silakan, kilohailin ja lohen kalastusta koskeva toimijakohtainen kiintiöjärjestelmä. Aiemmin valtio sääteli näiden lajien kalastusta kokonaiskiintiön perusteella. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemän väliarvion mukaan kiintiöjärjestelmään tyytyväisimpiä ovat troolikalastajat, kriittisimpiä taas silakan rysäkalastajat ja lohenkalastajat.
Uudessa kiintiöjärjestelmässä silakan, kilohailin ja lohen kokonaiskiintiöt jaettiin pääosin osuuksina kalastusyrityksille ja ammatinharjoittajille. Kalastajilla on lisäksi mahdollisuus ostaa tai myydä käyttöoikeuksiaan tai vuosittaisia kiintiöitä. Toimijakohtaisen kalastuskiintiöjärjestelmän tavoitteena oli parantaa kaupallisten kalastajien mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa kalastustoimintaansa.
Haastattelujen ja verkkokyselyiden perusteella troolikalastajat pystyivät toimimaan entistä paremmin säiden ja markkinoiden tarpeiden mukaisesti. Silakan kokonaiskiintiöiden suuri vuosittainen vaihtelu on kuitenkin vaikeuttanut yritystoiminnan kehittämistä.
Silakan rysäkalastajat ja lohenkalastajat suhtautuvat järjestelmään kriittisemmin kuin troolikalastajat. Rannikkokalastajat eivät troolikalastajien tapaan voi ajoittaa pyyntiään markkinoiden mukaan, vaan kalastus tapahtuu tiettyyn aikaan vuodesta ja saaliit vaihtelevat luonnonolojen mukaan. Toimijakohtaiseen kiintiöjärjestelmään siirtyminen on kuitenkin mahdollistanut sen, että lohen pyynnin kevätsäätelyä on voitu lieventää.
Käyttöoikeuksien ja kiintiöiden kaupassa haasteita
Uusien kalastajien aloitusmahdollisuuksia pidettiin heikkoina. Troolikalastajien välinen käyttöoikeuksien ja kiintiöiden kauppa sujuu kohtuullisen hyvin, mutta rannikkokalastajien välisessä tiedonvaihdossa ja kaupassa oli enemmän ongelmia. Kaikki lohenkalastajat eivät itse käytä kiintiöitään ja käyttöoikeuksien ja kiintiöiden myyjiä voi olla vaikea löytää. Käyttöoikeuksien ja kiintiöiden saatavuutta, tiedonvälitystä ja kaupankäyntiä olisi jatkossa syytä edistää.
Kalastajat pitivät suotavana, että käyttöoikeudelle määriteltäisiin arvo, jotta sitä voidaan käyttää lainan vakuutena. Suurin osa kalastajista piti käyttöoikeuksien sopivana voimassaoloaikana 10–15 vuotta. Toimijakohtaisen kiintiöjärjestelmän kehittämiseksi ja väärinkäsitysten välttämiseksi tarvitaan aktiivista tiedottamista ja vuorovaikutteista yhteistyötä kalastajien kanssa.
Lähde: Luke 19.4.2022
