Talousvaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä merituulivoimasta talousvyöhykkeellä (TaVM 21/2024 vp – HE 147/2024 vp) valmistui tiistaina 3.12. Mietinnössään valiokunta ehdottaa esityksen hyväksymistä muutettuna. Mietintö on yksimielinen.
Esityksen tavoitteena on edistää merituulivoimaa talousvyöhykkeellä, selkeyttää talousvyöhykkeen merituulivoimahankkeita koskevaa sääntelyä ja varmistaa, että oikeudet merituulivoiman hyödyntämiseen myönnetään tasapuolisella, läpinäkyvällä ja ennakoitavalla tavalla.
Esityksessä ehdotetaan talousvyöhykkeelle kilpailutusmallia, jossa oikeus talousvyöhykkeen hyödyntämiseen ratkaistaisiin Energiaviraston järjestämässä tarjouskilpailussa. Kilpailutettavat alueet valitsisi valtioneuvosto, ja alueiden valinnassa otettaisiin huomioon yhteiskunnan kokonaisetu, kuten eri merenkäyttömuodot ja mahdollisuudet tuotetun energian siirtoon.
Talousvaliokunta pitää ehdotetun sääntelyn tavoitteita tärkeinä ja ehdotettuja sääntelyratkaisuja keskeisiltä osin perusteltuina. Talousvaliokunta esittää kuitenkin kilpailutusmalliin tiettyjä muutoksia investointien toteutumisen turvaamiseksi ja nopeuttamiseksi.
Merituulivoima on vasta saavuttamassa kannattavuutta talousvyöhykkeellä. Hankekehitysajat ovat pitkiä, ja ensimmäisten hankkeiden on arvioitu rakentuvan talousvyöhykkeelle 2030-luvulla. Investointiympäristön ennustettavuuden ja kilpailukyvyn kannalta on kuitenkin tärkeää, että toimivalla sääntelyllä mahdollistetaan hankkeiden kehittäminen jo nyt. Kyse on mittaluokaltaan suurista, ydinvoimalan kokoluokkaa vastaavista sähköntuotantohankkeista, ja jo yksittäisen hankkeen merkitys puhtaan sähkön tuotannon toteutumiselle on suuri.
Talousvaliokunta sai merituulivoimaesityksestä myös lausunnon ympäristövaliokunnalta, joka tarkasteli ehdotusta laajasti toimialansa näkökulmasta (YmVL 18/2024 vp – HE 147/2024 vp). Talousvaliokunta yhtyi ympäristövaliokunnan arvioon merialuesuunnittelun merkityksestä. Talousvaliokunta kiinnittää niin ikään huomiota ympäristövaliokunnan esille tuomiin näkökohtiin erilaisista ympäristövaikutuksista, joista tässä vaiheessa on saatavilla vain rajoitetusti tutkimustietoa.
Merituulivoimahankkeelle tarvitaan talousvyöhykkeellä myös vesilupa. Talousvaliokunta pitää tärkeänä mahdollisuuksia kehittää vesilupaprosessia joustavammaksi merituulivoiman osalta. Tällä hetkellä teknologia ja voimaloiden sijainnit tulee lyödä lukkoon vesilupaa haettaessa, mikä rajaa hankkeen muutosmahdollisuuksia liikaa myöhemmissä vaiheissa ja kasvattaa hankekehittäjän riskiä. Talousvaliokunta ehdottaakin hyväksyttäväksi lausuman, jossa edellytetään, että hallitus kehittää vesilupaprosessia nykyistä sujuvammaksi myös merituulivoiman osalta.
Esitys liittyy valtion vuoden 2025 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025.
Lue mietintö TaVM 21/2024 vp eduskunnan verkkosivuilta
Lähde: Eduskunta tiedote 3.12.2024
Huomio. Käytännössä silakan ja kilohailin troolikalastus merituuliteollisuusalueella ei ole mahdollista. Varsinaisen hankealueen ulkopuolella kaapeli- ja/tai putkialueet voivat tuoda lisähaittaa trooli- ja muulle kalastukselle (rysäkalastus sekä kalankasvatus lähempänä rannikkoa).
Ruotsin ja Suomen kalastusjärjestöillä on yhteinen huoli siitä, miten merituuliteollisuusalueita suunnitellaan kovaa vauhtia keskeisille kalastusalueille. Valtiovallalla ja etenkin ympäristö-/lupaviranomaisilla on erityinen vastuu turvata meriluonnon ja muiden merta käyttävien intressejä.
Liitto on siksi tyytyväinen niihin kirjauksiin, joita kalastuksesta on tehty hallituksen esitykseen, erityisesti esityksen 2 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa. Esityksen mukaisesti ”Valtioneuvoston olisi otettava talousvyöhykkeen merituulivoima-alueen valinnassa huomioon yhteiskunnan kokonaisetu. Valtioneuvostolla olisi alueen valinnassa harkintavaltaa, mutta sitä rajaisi yhteiskunnan kokonaisedun huomiointi. Yhteiskunnan kokonaisedulla viitattaisiin eri intressien huomiointiin. Se tarkoittaisi meren muun käytön, ennen kaikkea liikenteen ja kalastuksen, sekä ympäristötekijöiden huomiointia”.
On tärkeää, että troolikalastuksen tarpeet ja toimintaedellytykset otetaan asianmukaisesti huomioon, kun ministeriöiden kesken yhteistyössä valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriön esitystä valtioneuvostolle merituulivoima-alueista. Tällöin tulee huolehtia siitä, että tärkeät troolivetoalueet säilyvät kokonaisina kaupallisen kalastuksen käytössä ja että myöskään kaapeleiden vedot eivät tulisi estämään troolivetoalueiden eheyttä. Liitto edellyttää, että keskeiset ja tärkeät troolikalastusalueet on varattava kalastuksen yksinomaiseen käyttöön.
Mikäli kuitenkin troolikalastusalueita kaikesta huolimatta menetetään merituulivoima-alueiksi, on tärkeää tarkemmilla säännöksillä huolehtia menettelystä, jonka mukaan kilpailutukseen osallistuvat ja hyödyntämislupaa hakevat toimijat voisivat ehdottaa kannustavia toimia kalastuselinkeinon kehittämiseksi ja esimerkiksi alan energiasiirtymän toteuttamiseksi ja tämä otettaisiin huomioon valintaperusteena kilpailutuksen ehdotuksia arvioitaessa. SAKL on ehdottanut, että osa energiayhtiöiden hankkeista saatavista tuotoista on ohjattava rahastoon, josta kompensoidaan pitkäkestoiset haitat. Rahastosta kompensoidaan haitat, joita merituuliteollisuustoiminta aiheuttaa, ja siitä osoitetaan varoja elinkeinon jatkumiselle muuttuneessa toimintaympäristössä, sekä rahoitetaan toimia, joiden tarkoituksena on luonnolle aiheutuvien haittojen kompensointi ja luonnon ennallistaminen.
