Suomalainen kala korvataan julkisissa ruokailuissa hintasyistä yhä useammin tuontitavaralla. Ammattikalastajien on myytävä kevään saalistaan vientiin, kun kotimaan kalamarkkina ei vedä.
Suomalainen kala ei mene kaupaksi kotimaassa, kertoo Suomen ammattikalastajaliiton puheenjohtaja Jarno Aaltonen.
”Ammattikalastajille on ilmoitettu, että kalaa ei osteta sellaisia määriä kuin aikaisemmin. Vyyhti alkoi purkautua maaliskuun puolivälissä ja siitä asti on ihmetelty, mihin saaliin voisi myydä”, Aaltonen sanoo.
Hänen mukaansa kuluvana keväänä saaliiksi saatua särkeä ja ahventa menee kotimaan sijaan enemmän vientiin. Etenkin särkikalan kysyntä Suomessa on sukeltanut.
Vientiin menevää kalaa viedään Eurooppaan, mistä se voi päätyä ”mihin tahansa maailmassa.” Joka tapauksessa ihmisravinnoksi.
”Särki ja ahven eivät ole kalajauhon raaka-aineeksi sopivia kaloja.”
Menekin heikkenemisestä on näkynyt merkkejä myös teollisuudessa.
Pielisen kalajaloste oy:n myynnistä ja markkinoinnista vastaavan Juha Halosen mukaan etenkin hotelli-, ravintola- ja ammattikeittiömyynnissä on viimeisen vuoden aikana nähty kotimaisen kalan kysynnän lasku.
”Ravintolapuolella etenkin särkikalan, mutta yleensäkin kotimaisen kalan, menekki on laskenut. Kysyntä ei kunnolla toipunut koronasta, mutta viime vuoden aikana se on entisestään vähentynyt.”
Yrityksen kuluttajamyynnissä ei sen sijaan ole näkynyt samanlaista laskua.
”Olemme tuoneet viime aikoina uusia särkituotteita kuluttajamarkkinoille, eli siellä kysyntää on.”
Uudessakaupungissa sijaitsevan Kalaset oy:n hallituksen puheenjohtaja Esa Lahtinen on myös tietoinen särkikalan huonosta menekistä.
”Meillä ei jalosteta särkikalaa, mutta olemme kuulleet, että menekki on mennyt tänä keväänä alaspäin. Se saattaa johtua siitä, että jalostajilla on viime syksyn hyvän särkisaaliin jäljiltä tavaraa varastossa.”
Lahtisen mukaan kalan menekin lasku näkyy erityisesti kotimaisen kirjolohen vähäisenä käyttönä. Hinta on niin korkea, että julkisissa ruokailuissa suomalainen kirjolohi on poistunut listoilta.
Lahtisen mukaan ahventa kuitenkin ostetaan ja kysyntä on mahdollisesti kasvussa.
”Suurkeittiöt käyttävät ahventa varsinkin kalamassana. Uskomme, että sen kysyntä kasvaa. Ulkomaista halpatuontia vastaan on kuitenkin vaikea kilpailla, kun julkisessa ruokailussa hinnan merkitys korostuu.”
Ammattikalastajien Jarno Aaltonen arvioi, että syitä kevään huonoon menekkiin ovat viime vuonna toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet ja syksyltä varastoon jääneet kalat.
”Hyvinvointialueet ovat paljon suurempia kuin kunnat, ja tavarantoimittajalle tulee kova volyymi- ja logistiikkapaine. Tavaraa pitäisi voida toimittaa niin, että siihen pystyvät enää vain suurimmat”, Aaltonen sanoo.
Hänen mukaansa pienet toimijat kärsivät kilpailutuksissa eivätkä pääse suoraan myymään tuotteitaan.
Kalastuksen kustannusnousun vuoksi suomalaisen kalan on vaikea kilpailla tuontikalan kanssa.
”Jos särkimassaa myydään 5–6 euron hintaan, ja ulkomaisesta lohesta tai kirjolohesta tehtyä massaa saa parilla eurolla, niin kumpaakohan silloin ostetaan.”
Julkisissa ruokailuissa suomalaista kalaa on hänen mukaansa korvattu tuontisäilykkeillä, pakastekaloilla ja massoilla.
”Siis kaikkein halvimmilla ja laadultaan kotimaista heikommilla vaihtoehdoilla.”
Hänen mielestään myös kauppaa voi osoittaa tilanteessa syyttävällä sormella. Aaltonen kertoo, että esimerkiksi silakkafilettä halutaan myydä edullisena sisäänheittotuotteena.
”Tuotantokustannukset ovat kuitenkin nousseet, eikä kalaa voi myydä niin halvalla, kuin kauppa haluaisi ostaa.”
MT kysyi asiasta Suomen suurimpiin kuuluvilta hyvinvointialueilta: Pohjois-Pohjanmaalta, Pirkanmaalta, ja Länsi-Uudeltamaalta.
”Kalan määrä on pysynyt hyvinvointialueen aloittamisen jälkeen melko samanlaisena, vaikka käyttö on hieman vähentynyt hinnan nousun myötä. Kalaa on ollut myös vaikeaa saada tarvittavia määriä”, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen ateria- ja puhtauspalvelujohtaja Tanja Koski sanoo.
Hänen mukaansa osa hankinnoista on yksityisten palveluntarjoajien tekemiä. On siis mahdollista, että ne ovat vähentäneet suomalaisen kalan käyttöä tarjoamissaan aterioissa.
Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Tampereen kaupungin ateriapalveluita järjestävän Voimia oy:n tuotepäällikkö Maiju Suvanto kertoo, että kalan käyttömäärä ei ole vähentynyt. Ruokailuissa on kuitenkin pitänyt suosia edullista.
”Ruokalistoilla on kirjolohta, seitä ja silakkaa, ja viime vuoden hintojen nousun jälkeen etenkin kirjolohen käyttöä on pitänyt vähentää. Kotimaista kalaa sisältäviä kalamureketuotteita on on ruokalistalla noin kerran kuukaudessa.”
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ateria- ja puhtauspalveluista kerrotaan tekstiviestitse, että kalan käyttö ei ole vähentynyt.
Hyvinvointialueen tarjoaman tuoreen kalan kotimaisuusaste on 96–100 prosenttia ja pakastekalalla 30 prosenttia.
Lähde: MT 23.4.2024