Suomen Ammattikalastajaliitto (SAKL) on antanut lausuntonsa hallia ja norppaa koskevista MMM:n metsästysasetusluonnoksista. Lausunnoissa todetaan muun muassa seuraavaa.
Hylje ja kalastuselinkeino
Hylje on selkeästi merkittävin rannikkokalastuksen toimintaa ja kotimaisen kalan tarjontaa haittaava tekijä. Hylkeiden vaikutus näkyy kuluttajille kaupan kalatiskien kotimaisen kalan kapeassa valikoimassa.
Hylkeiden aiheuttama haitta on kalastus- ja kalankasvatuselinkeinolle niin vakava, että kannan kokoa olisi ehdottomasti pienennettävä. Rannikkokalastus on kriisissä. Myös kalakantojen turvaaminen vaatii, että hyljeongelma saadaan kuriin. Ruotsalaiset tutkimukset osoittavat, että hyljekannalla on huomattava vaikutus kalakantoihin. Hyljekannan pienentäminen on ainoa kestävä toimi.
Suhteellisen uusi ilmiö on turskamato (Contracaecum osculatum ja Pseudoterranova decipiens), joka aiheuttaa vahinkoja turskalle ja sen käytölle. Itäinen turskakanta on hyvin heikossa tilassa. Hylje on turskamadon levittäjä. Suomen vesillä hylje puolestaan levittää väkäkärsämatoa (Corynosoma strumosumiksi ja Corynosoma semermeksi).
EU:n toimet hyljetuoteasetuksen osalta ovat myös johtaneet siihen, että hylkeiden arvo on romahtanut ja hylkeistä on tullut pelkkiä vahinkoeläimiä.
Suuri osa saalis- ja pyydysvahingoista jäävät pimentoon ja kalastus estyy kokonaan monella alueella. Hylkeet verottavat myös merkittävästi kaupallisesti tärkeitä kalakantoja ja tämä vähentää kalastuksen saaliita. Ylisuuren hyljekannan aiheuttamat taloudelliset menetykset kaupalliselle kalastukselle ja kalanviljelylle sekä sen myötä koko arvoketjulle ovat joka tapauksessa mittavat. Kansainvälisen Itämeren hylje- ja merimetsoprojektin alustavat tulokset osoittavat, että on kyse mittavista taloudellisista menetyksistä (linkkihttps://balticfisheries.com/kansainvalinen-itameren-alueen-hylje-ja-merimetsoprojekti/ ).
On huomattava, että Suomen uuden elinkeinokalatalouden toimintaohjelman myötä hyljevahinkokorvaukset puolittuivat aikaisempaan verrattuna vuodesta 2016 lähtien. Nyt korvataan vain saalisvahinkoja ja niistäkin vain pieni osa, vaikka todellisuudessa vahinkojen määrä on kasvanut hyljekantojen kasvun myötä. Lisäksi eduskunta on kansallisena säästötoimena leikannut rajusti kalastusvakuutustukea kalastusvakuutustukilain muutoksella.
Toimet
Metsästystä ja hylkeiden poistamista pyydysten läheltä on tehostettava erilaisin toimin, lainsäädännöllisesti (mm. metsästysajat) ja metsästäjiä kouluttamalla sekä kannustamalla. Tällä hetkellä metsästyksellä valitettavasti on vain symbolinen merkitys. Suomen tulee toimia EU:n asettaman hyljetuotteita koskevan kauppakiellon purkamisen puolesta (mm. Itämeren neuvoa-antavan komitean aloite 28.6.2018).
On hyvin valitettavaa, että toteutuneet metsästysmäärät ovat jääneet kokonaiskantaan (40 000-54 000 hallia) verrattuna hyvin vaatimattomiksi. On syytä ryhtyä toimiin metsästyksen ja erityisesti vahinkoeläinten poistamisen tehostamiseksi ja on vältettävä kaikki toimia, jotka estävät metsästyksen harjoittamista, kuten uusien suojelu- ja metsästyskieltoalueiden perustamista rannikolle. Hylkeiden nykyiset suojelualueet tulisi lakkauttaa tarpeettomina tai vaihtoehtoisesti niiden tulee olla voimassa vain osan vuotta. Poikkeuslupien hakemista on myös edistettävä ja menettelyn on oltava mahdollisimman nopeaa ja joustavaa.
Hallikannan metsästysmääräksi on esitetty yhteensä 1.050 kappaletta. Kokonaismäärä on sama kuin edellisvuonna. Alueellisiin kiintiöihin on tehty muutoksia ja ne ovat kannatettavia. Asetus annetaan tällä kertaa kolmeksi vuodeksi.
Hallitusohjelma
Kuolleiden hylkeiden hävittämisestä on muodostunut ongelma, josta hallinnon tulisi tässä tilanteessa ottaa suurempi vastuu. Tämä onkin huomioitu Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa seuraavalla kirjauksella: ”Otetaan käyttöön korvaus vahinkoja aiheuttavien hylkeiden poistosta aiheutuvista kustannuksista”.
Hallitusohjelmassa on myös huomioitu hyljekannan hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelma tulisi saada valmiiksi mahdollisimman pian ja suunnitelmassa tulisi olla tehokkaita toimia ongelman hoitamiseksi. Suunnitelma ei pelkästään voi olla hyljekantojen hoivasuunnitelma, vaan siinä tulisi myös tehokkaammin huomioida kalastus- ja kalankasvatuselinkeinojen tarpeet sekä kalakantojen hyvinvointi.
Norppa
Viittaamme hallin metsästykseen antamaamme lausuntoon. Kyseisessä lausunnossa esille tuodut seikat pätevät hyvin pitkälle myös itämeren norppaan erityisesti Perämeren ja Merenkurkun osalta. Norppa on lisääntynyt myös Selkämerellä ja vaikuttaa alueen kalastukseen haitallisesti.
Pyyntilupien määrä (300 kappaletta) itämeren norpan metsästämiseksi Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella on kannatettava vaikkakin täysin riittämätön ottaen huomioon tiedot norppakannan koosta (yli 20 000). On myönteistä, että kannanhoidollinen metsästys on tuottanut myös tulosta (236 norppaa metsästysvuonna 2018-2019). Metsästysajan muuttaminen 1.6.2018 alkaen voi edelleen lisätä pyyntilupien tarvetta ja näin olleen tulisi lisätä pyyntilupien määrää.
Lähde: SAKL 5.7.2019