Suomessa otettiin vuoden 2017 alussa käyttöön uusi toimijakohtainen kiintiöjärjestelmä. Uusi järjestelmä koskee silakan ja kilohailin troolikalastusta, silakan rysäkalastusta ja lohen rannikkokalastusta. Aiemmin näitä pyyntimuotoja säädeltiin kokonaiskiintiöjärjestelmällä, joka perustui kalakanta-arvioihin. Erityisesti troolikalastajat kokivat, että kokonaiskiintiöjärjestelmä vaikeutti yrityksen pitkä-jänteistä suunnittelua, koska kiintiön täytyttyä kalastus kiellettiin tietyksi ajaksi. Myös uusi kiintiöjärjestelmä perustuu kokonaiskiintiöihin, mutta tämä on jaettu saalishistorian perusteella kalastusyrityksille toimijakohtaisina osuuksina. Näin pyritään siihen, että kalastusyritykset pystyvät ajoittamaan kalastustaan paremmin markkinoiden tarpeisiin. Uusi toimijakohtaisten kaupattavien kiintiöiden järjestelmä tähtää kalastajien taloudellisen tilanteen parantamiseen, ylikapasiteetin pienentämiseen ja kilpakalastuksen lopettamiseen. Kansainväliset esimerkit vaikuttivat uuden toimijakohtaisen kiintiöjärjestelmän käyttöönottamiseen. Tähän raporttiin on koottu monipuolisesti tietoa uuden järjestelmän ensivaiheista, vaikutuksista ja eri toimijaryhmien näkemyksistä.
Uuteen järjestelmään kuuluville kalastajille on määritetty käyttöoikeudet, joiden perusteella heille jaetaan vuosittain kokonaiskiintiöstä toimijakohtaiset kalastuskiintiöt. Käyttöoikeus ilmaistaan promilleina kokonaiskiintiöistä ja se voi olla siirrettävä tai ei-siirrettävä. Kalastajien on hyödynnettävä siirrettävät kiintiöt itse tai siirrettävä ne muille esimerkiksi kauppaa käymällä.
Tehtyjen kyselyjen mukaan kalastajien näkemykset järjestelmästä alkuvaiheen jälkeen vaihtelevat paljon. Isojen trooliyritysten edustajat suhtautuivat myönteisesti toimijakohtaiseen kiintiöjärjestelmään, jonka katsottiin helpottavan kalastuksen suunnittelua. Sen sijaan useimmat kyselyyn vastanneet silakan rysäkalastajat, lohenkalastajat ja troolikalastajat olivat kriittisempiä. Monet pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavat olivat turhautuneita lisääntyneeseen ohjaukseen ja pitivät käyttöoikeuksien jakomenettelyjä epäoikeudenmukaisina. Rannikkokalastajien välinen käyttöoikeuksien ja kiintiöiden kaupankäynti ei ollut järjestelmän alkuvaiheessa kovinkaan laajaa.
Tilastojen ja haastattelujen perusteella näyttää siltä, että toimijakohtainen kiintiöjärjestelmä tasaisi silakan ja kilohailin tarjontaa ja mahdollistaisi troolareiden toiminnan toteuttamisen paremmin markkinoiden tarpeiden mukaan. Vuoden 2017 hinta-aineiston perusteella ei voida vetää johtopäätöksiä, että järjestelmällä olisi ollut vaikutusta kalan hintoihin. Troolareita koskevien laskelmien perusteella toimijakohtaisen kiintiöjärjestelmän käyttöönotto johtaa tehokkaaseen ja kannattavaan kalastukseen ja alusten määrän vähentymiseen. Kaiken kaikkiaan uuden järjestelmän vaikutuksia kalastuksen rakenteeseen on näin aikaisessa vaiheessa vaikea arvioida kattavasti – ja arvio muutoksen onnistumisesta riippuu pitkälti siitä, minkä toimijaryhmän näkökulmasta asiaa tarkastellaan.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-886-9
Lähde: Luke 18.12.2019