Perinteinen rantanuotta antoi saalista Rymättylässä
Olimme seuraamassa kalastaja Esa Tähden perheen nuottakalastusta kauniina kesäpäivänä Rymättylässä. Perinteisillä paikoilla aivan kotirannassa tapahtunut nuottaus tehtiin samoin menetelmin kuin on jo yli sadan vuoden ajan tehty. Ainoana myönnytyksenä nykyajalle oli lasikuidutettu vene ja propeeniköydet. Nykyisin nuottaa vedetään lähinnä näytösluonteisena ja perinteen sekä kulttuurin säilyttämiseksi.
Merivesi on elokuussa jo niin lämmintä, ettei kala välttämättä liiku vaikka sitä vesissä olisikin. Tällöin nuotta on paikallaan. Pyyntimuoto on kuitenkin jäänyt merellä harvinaiseksi mutta Tähden perhe on onneksi säilyttänyt tavan ja varusteet.
Kalastaja Esa Tähti soutamassa nuottaa laskupaikalle. Nuotta on valmiiksi kivettynä veneessä eikä matka apajalle ole kotirannasta pitkä.
Nuotan vasemman puolen köysi on maissa ja varsinaisen pyydyksen lasku käy tottuneilta kalastajilta nopeasti. Yksi soutaa, yksi heittää yläpaulaa ja kolmas pudottelee kivetyn alapaulan painumaan kohti pohjaa. Lasku pyritään hoitamaan mahdollisimman vähillä kolinoilla jotta alla olevat kalat eivät pelästyisi.
Kun toinenkin köysi on rannalla parinsadan metrin päässä, alkaa kelaus varmoin käsin perinteisillä keluupukeilla.
Muutaman minuutin kelaamisen jälkeen pukit siirretään kohtaan, johon perä aikanaan nousee. Nuotta alkaa sulkeutua ja se liikkuu hitaasti mutta varmasti kohti tasaista rantaa.
Kun köydet on kelattu, jatkuu veto käsin. Rannalle on tullut jo kalastuksesta kiinnostunutta väkeä seuraamaan tapahtumaa. Metri metriltä perä lähestyy ja yhteisesti arvioidaan, onko siellä mitään saalista. Vesi keskellä nuottaa ei harmaannu eli huonolta näyttää, on ensimmäinen veikkaus.
Perän keskellä oleva lippu on jo lähellä ja ensimmäinen kala näkyy. Se on särki ja hyvä merkki, mutta vieressä on myös ahven eikä sen ilmestyminen ollut nuottaajille mieleen. Vaikka se onkin haluttu saalis, ennusmerkkinä se on heikompi.
Toisin kuitenkin kävi. Kun perä on rannassa, polskii siellä mukava joukko kaloja, pääasiassa lahnoja. Ahvenia on joitain ja kuhia myös. Mitat täyttävät verestetään heti ja laitetaan jäihin, ja liian pienet pääsevät jatkamaan kasvuaan takaisin mereen.
Pienemmät lahnat siirtyvät sumputukseen omaan pussiinsa ja ne ovat poistopyynnin saalista ja vähentävät osaltaan tämäkin merenlahden ravinnetasetta.
Nuotan perä on tyhjä ja edessä on pesu. Pyydys laitetaan heti takaisin veneeseen ja se on valmiina uuteen laskuun. Tänään ei uutta vetoa kuitenkaan tehty ja samalla apajalle ei sitä viikon sisällä kannattaisikaan. Perinteisiä nuottausapajia eli sellaisia, missä pohjan laatu sekä sopiva sileä ranta ovat tarjolla, on Tähden perheellä käytössään useita.
Jääastia on kaloja täynnä ja se siirtyy heti käsiteltäväksi rantahuoneeseen. Koko tapahtumaan kului aikaan alle puolitoista tuntia, mutta tähän päälle on laskettava vielä nuotan nosto takaisin veneeseen ja mahdolliset huoltotoimet. Tällä kertaa oli myös väkeä reilusti ja joka vaiheessa oma käsiparinsa, mutta joskus on työ tehty vain kahden kalastajan toimesta.
Kalastaja Esa Tähden nuottakuntaan elokuussa 2015 kuuluivat perheestä Satu, Voitto, Jussi, Joonas, Pauliine ja Lasse Lehtonen.
Teksti ja kuva Markku Saiha / Paapuuri Oy
