Kalalle riittää kysyntää, mutta harva ryhtyy merikalastajaksi.
Suomen kaupallinen kalastus on kokeneissa käsissä.
Esimerkiksi merialueen kalastajien keski-ikä on nyt 59 vuotta ja nousee koko ajan. Merellä työskentelee entistä vähemmän kalastajia, sillä lukumäärä on puolittunut parissa kymmenessä vuodessa.
Sisävesillä tilanne on vakaampi. Paraislainen Matti Agge löytää sille helposti keskeisen syyn.
– Hyljekanta jatkaa kasvuaan koko ajan ja kalastaminen merellä käy yhä vaikeammaksi.
Alun perin Suomenlahden perukoilta Koivistonsaaresta lähtenyt Matti Agge on jo ikämies. Mittarissa on kahdeksalla alkava lukema, mutta edelleen hän laskee verkkonsa vesille.
Kotirannasta ei enää kannata kalastaa, sillä hylkeet löysivät jo Paraisten sisäsaaristonkin vedet.
Kalaa tulee mereltä vähemmän kuin ennen
Luonnonvarakeskus on julkaissut merialueen viime vuoden saalistietojen ennakkoarvion(siirryt toiseen palveluun). Sen perusteella Suomen kaupalliset kalastajat saivat vuonna 2022 mereltä saaliiksi 88 miljoonaa kiloa kalaa. Se oli yhdeksän miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Valtaosa kalastajista kalasti rannikolla ahventa, siikaa, haukea, kuhaa, lahnaa, särkeä ja lohta rysillä ja verkoilla.
Muikkua, kuoretta, ahventa ja madetta saatiin saaliksi enemmän kuin keskimäärin vuosina 2000–2021, mutta monien muiden rannikolta pyydettyjen lajien saalis oli keskimääräistä pienempi.
Siika-, kuha- ja lohisaalis jäi puoleen, taimensaalis kolmasosaan pitkän ajan keskiarvoon verrattuna.
Silakka- ja kilohailisaaliskin on pienentynyt. Silakka muodostaa valtaosan merikalastuksen saaliista, ja sitä pyydettiin pääasiassa troolaamalla 88 miljoona kiloa. Pudotusta edellisestä vuodesta oli seitsemän miljoonaa kiloa.
Viidennes silakkasaaliista ja puolet kilohailisaaliista purettiin ulkomaille.
Meri ilman kalastajia
Tilastot kertovat karua kieltä paitsi kalastajien ikääntymisestä myös heidän määrästään (katso taulukko alla). Sisävesillä kaupallisten kalastajien määrä on viime vuodet pysynyt melko vakaana.
Ala ei houkuttele nuoria ja koulutukseen hakeutuu varsin vähän väkeä. Moni ryhtyy kalastajaksi, jos suvussa on tähän taustaa.
Näin tekivät myös porilainen Benjamin Tillqvist ja turkulainen Lauri Himberg. Molemmilla on taustalla ammattikoulutus toiselle alalle, mutta veri veti merelle.
Tillqvist sanoo tienestien tulevan vielä muualta ja kalastuksen tulot käytetään uusiin pyydyksiin ja muuhun tarpeelliseen.
Tillqvist laskee verkkojaan Kokemäenjoen suistoon kuhia varten Kolpanselälle, Himbergin silakkarysät ovat Taivassalossa Saaristomerellä.
– Kuha ja ahven ovat pääsaaliskalani, hauki ja siika pienemmässä määrin sivusaaliina, Tillqvist sanoo. Kaikki kala menee hänen mukaansa kaupaksi.
– Kyllä siitä voita leivän päälle tulee. Sen on huomannut, että kun paljon tekee töitä, niin kyllä siitä vähän jää tiliäkin.
Lauri Himberg puolestaan jätti maalausalan hommat ja arvioi hengittävänsä merellä nyt raikkaampaa ilmaa. Himberg kalastaa silakkaa rysillä, ja vahvistaa alan raskauden.
– Merialueella varjopuolena ovat hylkeet ja tietenkin byrokratia jonkun verran. Työ on aika raskasta. Siinä täytyy muistaa, että kaikki, mikä vähentää fyysistä rasitusta, on aina plussaa.
Kalastajan työssä viehättää vapaus
Kumpikin nuori kalastaja sanoo viihtyvänsä luonnossa ja merellä.
– Välillä tehdään vähän enemmän ja välillä otetaan vähän rennommin kuin muut. Se on se vapaus, Himberg toteaa.
Molemmat aikovat jatkaa alalla pitkään, sillä kalalla on kysyntää. Tavoite olisi, että joskus olisi päätoiminen ammattikalastaja, Tillqvist toteaa. Saman vahvistaa Himberg.
– Lähtökohtaisesti toivon, että 40 vuoden päästä voisi miettiä eläkeikää ja eläköityisi kalastajana.
Maa- ja metsätalousministeriön julkaisemassa kotimaisen kalan edistämisohjelman mukaan suomalaisten pitäisi syödä yksi kala-ateria nykyistä enemmän viikossa.
Tillqvistin kuhat ja Himbergin silakat menevät kaikki suomalaisten ruokapöytiin.
– Rysäsilakka menee sataprosenttisesti elintarvikkeeksi, Himberg kertoo.
Strategiat eivät auta, jos kukaan ei kalasta kalaa kauppoihin. Kotitarvikekalastajien saaliit päätyvät yleensä omaan käyttöön ja suomalaisten suosikkikala on ollut pitkään tuontitavaraa – kasvatettua Norjan lohta.
Lähde: Yle/ Markku Sandell 25.2.2023, taulukko Luke.
