Merituulivoimaloiden rakentaminen voi uhata Pohjanlahden kalastusta, joka poistaa merestä rsinne päätyviä ravinteita. Merialueiden suunnittelun haasteena onkin sovittaa yhteen eri elinkeinot.
Pohjanlahdelle Suomen ja Ruotsin välille suunnitellaan kiivaasti useita, hyvin laajoja merituulipuistoja. Satojen neliökilometrien laajuisten merialueiden varaaminen tuulivoimaloille ja niitä yhdistäville kaapeleille voi sulkea alueilta pois aiemmat toiminnat.
Puolustusvoimat ei salli voimalarakentamista strategisista syistä Suomenlahdelle ja Itämeren suuntaan, joten Pohjanlahti kiinnostaa voimaloita rakentavia yhtiöitä.
Ne uskovat merituulivoiman olevan kannattavaa vuosikymmenen lopulla. Monen Pohjanlahdelle suunnitellun tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointi on jo käynnissä, ja niissä tarkastellaan luonnolle aiheutuvia muutoksia.
Pohjanlahti ja sen laajin merialue Selkämeri ovat hiljalleen rehevöityneet ja makeutuneet jokivesien myötä mereen kertyvien ravinteiden takia. Ravinteiden poistamisessa kalastuksella on merkittävä rooli, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Setälä.
Pohjanlahti ja Selkämeri ovat kalastuksen kannalta keskeisiä merialueita. Ahvenanmaan pohjoispuolelta saadaan vuosittain huomattava kalansaalis.
– Jokaisen kilon mukana poistuu fosforia ja typpeä. Merikalastuksen määrä oli vuonna 2022 noin 82 miljoonaa kiloa ja sen mukana poistui fosforia vajaa 400 tonnia ja typpeä vajaa 2000 tonnia, Jari Setälä luettelee.
Tämä voidaan suhteuttaa siihen, miten paljon ihmisen toiminnan seurauksena päätyy ravinteita Itämereen. Kalansaaliin mukana poistui siis fosforia noin 15 prosenttia ja typen osalta neljä prosenttia, siitä mitä jokien mukana ravinteita mereen oli vuonna 2022 joutunut.
Suurin osa kalansaaliista on troolattua silakkaa. Sitä pyydetään juuri joiltakin tuulivoimaloille suunnitelluilta merialueilta. Jari Setälä kaipaa tarkempia selvityksiä rakentamisen vaikutuksista.
– Ne ovat aika isoja alueita ja samoja alueita, eli siinä joudutaan aika tarkkaan selvittämään, minkälaisia vaikutuksia tuulivoima-alueista tulee sekä luonnolle, kalakannoille että kalastukselle.
Satojen voimaloiden lisäksi meren pohjaan vedetään kilometreittäin kaapeleita ja rakennetaan voimaloiden perustuksia. Käytännössä pohjat joudutaan kaivamaan auki perustuksia varten.
– Mereen tulee valtava määrä erilaisia kaapeleita, joissa on tietyntyyppinen magneettivaikutus, joka voi muuttaa vaeltavan lohen käyttäytymisen, Setälä sanoo.
Katoavatko kalat nykyisiltä alueiltaan?
Suomen merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Mari Pohja-Mykrä haluaa tuoda merellisten toimintojen eri osapuolet saman pöydän ääreen miettimään, miten kaikki mahtuisivat Pohjanlahdelle tulevaisuudessa.
Syksyllä on luvassa kohtaamisia, joissa pohditaan energiarakentamisen, kauppamerenkulun, merensuojelun ja kalastuksen näkökulmia.
Koordinaattori Mari Pohja-Mykrä on tarkastellut voimala-aluevarauksia ja huomannut ristiriitoja.
– Ei voi missään nimessä ajatella, että olisi yhteiskunnan etu sulkea pois perinteisiä merenkäytön muotoja sen myötä, että meillä on tämä uusi merellisen energiantuotannon lisäämistavoite.
Pohja-Mykrän mukaan tuulivoimaloita suunnitellaan nyt kalojen ja kalastuksen kannalta keskeisille alueille.
– Selkämerelle Suomen puolelle suunnitellaan merituulipuistoja silakan kevät- ja kesäkutualueille. Ruotsin puolella taas suunnitellaan merituulivoimaa niille alueille, missä meidän silakka on talvella.
Silakan käyttäytyminen voi muuttua voimalarakentamisen myötä ja kalastajien saattaa tulevaisuudessa olla vaikea löytää kalaparvia. Kallis polttoaine on jo rajoittanut troolarien liikkeitä Pohjanlahdella.
Merialuesuunnittelussa joudutaan nyt tarkastelemaan uudella tavalla merellisten ekosysteemipalveluiden arvoalueet.
Koordinaattori Mari Pohja-Mykrän mukaan on myös otettava huomioon, miten merellinen luonto reagoi ilmastonmuutokseen ja missä säilyvät ekosysteemipalveluiden arvoalueet myös tulevaisuudessa. Näille seuduille rakentamista pitää pohtia tarkkaan.
Merituulivoimaloiden rakentamisen vaikutusta vaelluskalojen reiteille ei tarkalleen tunneta. Aiemmin on havaittu kaapelien magneettikenttien aiheuttavan muutoksia ankeriaiden liikkeisiin.
Pohjanlahdella Tornionjokeen nousevat lohet uivat monien tulevien merituulipuistojen halki.
Talousvyöhykkeen merialueista niukasti tietoa
Laajoja merituulipuistoja Pohjanlahdelle suunnitteleva OX2-yhtiön merituulivoiman liiketoimintajohtaja Janne Lamberg sanoo, että ympäristövaikutukset tutkitaan laajasti.
– Siellä toteutetaan parhaillaan tutkimuksia esimerkiksi sedimentteihin liittyen, tehdään erilaisia virtausmallinnuksia, tutkitaan pohjaeläimiä ja linnustoa sekä merenalaisia habitaatteja. Myös kalastovaikutuksia tutkitaan laajasti ja kattavasti.
Voimaloiden välimatkat ovat merellä kuitenkin suuria noin kahden kilometrin luokkaa ja niiden perustusten halkaisija on 15-50 metriä riippuen myöhemmin valittavasta perustustyypistä. Syvemmillä alueilla voimaloiden väliset kaapelit voidaan vain laskea merenpohjaan, mutta matalammilla alueilla ja etenkin laivaväylien alituksissa kaapelit pitää suojata upottamalla ne merenpohjaan muutaman metrin syvyyteen.
Vaelluskalojen käyttäytymistä ei vielä tunneta kunnolla ja siihen voivat vaikuttaa monet eri asiat, kuten esimerkiksi ilmastonmuutos. ESimerkiksi Tenojokeen nousevat vaelluskalat ovat dramaattisesti vähentyneet ilman merituulivoiman vaikutusta. Asiaa olisi mukaan hyvä tutkia lisää, Janne Lamberg toteaa.
Hänen mielestään on koko yhteiskunnan ja hankekehittäjän etu, että tehdään hyvin kattavat selvitykset. OX2:n Ruotsin hankkeissa loppuunviedyt yva-selostukset ovat olleet lähes parintuhannen sivun laajuisia.
– Merituulivoimaa ei ole kehitetty Suomen talousvyöhykkeellä aikaisemmin ja hankkeiden kokoluokka on varsin iso. Keskeisimpiä haasteita on se, että näillä merialueilla olemassaolevaa tutkittua tietoa on kovin vähän saatavilla.
Esimerkiksi ympäristövaikutusten arvioinnissa lähdetään liikkeelle siitä, että luodaan perustietoa, koska olemassaolevaa tietoa ei ole, toteaa OX2:n liiketoimintajohtaja Janne Lamberg.
Lähde: Yle/Markku Sandelle 7.6.2023
