Hylkeiden suojelun ja kalastuksen välisten konfliktien lieventäminen vaatii laajaa tietopohjaa ja nykyistä parempaa yhteisymmärrystä keskeisten sidosryhmien, erityisesti rannikkokalastussektorin ja luonnonsuojelujärjestöjen, välillä. Tuoreessa raportissa ehdotetaan päivitettyihin tietoihin perustuvan Itämeren kattavan hylkeenhoitosuunnitelman laatimista kansallisten suunnitelmien lisäksi.
Hylkeen suojelun ja kalastuksen välinen konflikti Itämerellä uhkaa rannikkokalastuksen olemassaoloa. ”Rannikkokalastajat ovat kokeneet yhä suurempia haasteita, ja on tärkeää löytää tilanteeseen ratkaisuja”, erikoistutkija Kristina Svels Luonnonvarakeskuksesta sanoo. Itämeren yleisimmän hyljelajin harmaahylkeen viime vuosikymmeninä kasvanut kanta on lisännyt merkittäviä saalistappioita, pyydys- ja muita vahinkoja ja menetyksiä.
Hylkeiden suojelun ja kalastuksen välisen konfliktin sovittelu edellyttää monenlaisia toimia ja poliittista tahtoa niiden toteuttamiseksi. Sovittelun ytimessä on erilaisten keinojen ja ratkaisujen hyväksyttävyys ja käyttökelpoisuus. Pohjoismaiden ministerineuvoston kalastusyhteistyö AG-Fiskin rahoittamassa Regional solutions for mitigating seal-fishery conflict in the Baltic Sea – Interdisciplinary synthesis (RESOCO) -hankkeessa nykyisten ja kehitteillä olevien hyljekonfliktien lieventämis- ja hallintakeinot on luokiteltu neljään ryhmään:
- Tekniset ratkaisut hylkeiden aiheuttamien saalis- ja pyydysvahinkojen vähentämiseksi
- Hylkeiden käyttäytymiseen ja runsauteen vaikuttavat hoitostrategiat
- Taloudelliset toimenpiteet kalastuksen selviytymisvalmiuksien tukemiseksi
- Hallinnon ja instituutioiden rooli.
Tehokkaat ratkaisut edellyttävät nykyistä syvempää poliittista tahtoa ja laajempaa sidosryhmäyhteistyötä, vakaata ja tulevaisuuteen suuntautuvaa koordinointia sekä tutkimukseen perustuvia keinoja. Erityistä huomiota on kiinnitettävä paikallistuntemukseen sekä kalastajien, kalankasvattajien, rannikkoalueiden asukkaiden ja ympäristöjärjestöjen aktiiviseen osallistumiseen sidosryhmätyöhön. Raportissa ehdotetaan paikallisten, alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten hoitosuunnitelmien kehittämistä, EU:n hyljetuotteille asettaman kauppakiellon seurausten tarkastelua sekä tukea alueellisille mahdollisuuksille hyödyntää hyljettä arvokkaana luonnonvarana.
Tilanteen ratkaisu vaatii vuoropuhelua koko Itämeren alueella
Itämeren valtioiden ja alueellisten viranomaisten tulisi edistää Itämeren laajuista vuoropuhelua ja keskinäistä ymmärrystä kestävien ratkaisujen löytämiseksi. Edistyminen edellyttää laaja-alaisia ratkaisuja ja toimenpiteitä. Kansainvälinen koordinointi, yhteistyö ja tiedonvaihto parhaista käytännöistä Itämeren maiden välillä ovat edellytyksiä konfliktin lieventämiselle. Raportissa tuetaan Itämeren kattavan hylkeenhoitosuunnitelman laatimista.
Tämä tutkimus on luonut yhtenäisen tietopohjan Itämerellä käytettävissä olevista erilaisista toimenpiteistä ja käytännöistä. Se kokoaa yhteen tietoa mahdollisuuksista tarkistaa säännöksiä ja kehittää yhdessä kalastus- ja metsästysmenetelmiä sekä uusia pyydyksiä rannikkokalastukseen. Viime aikoina akustisista häirintälaitteista on saatu lupaavaa näyttöä hylkeiden pitämiseksi poissa pyydyksistä ja tietyiltä rannikko- ja kalastusalueilta.
Yhteenvedon tulokset perustuvat laajaan aineistoon, johon kuuluu eri hankkeiden raportteja, tieteellisiä julkaisuja ja keskeisten sidosryhmien haastatteluja. Yhteenvetoon sisältyy esimerkkejä tosielämän tapauksista hylkeiden ja kalastuksen välisen konfliktin lieventämisessä Suomesta, Ahvenanmaalta, Ruotsista, Tanskasta ja Virosta.
Vastaava tarkastelu on tehty hiljattain myös Suomen osalta: Hylkeiden ja kalatalouden välisten konfliktien lieventämiskeinot (urn.fi).
Lähde: Luke 15.3.2023
