Luonnonvarakeskuksen nousulohiseuranta on Tornionjoella näyttänyt, että tänä vuonna ollaan lähes huippuvuosien tasolla. Juhannuksen aikoihin alkanut kiivaampi nousu jatkuu kohtuullisena edelleen ja 80 000 tuhannen lasketun lohen määrä ylittynee lähipäivinä.
Kulunut kesä on ollut helteinen ja merivesi on lämmennyt huippulukemiin. Kevät oli kuitenkin tuulinen, ja kalastuksen kannalta Selkämerellä myrskylukemiin noussut tuuli katkaisi pahasti juuri alkaneen rysäkauden. Jokainen rannikon osa on kuitenkin omanlaisensa, ja saaliin kertymiseen vaikuttaa paikan ohella pyydysten sijainti ja viritys.
Vaikka kutunousu Perämeren alueella on ollut hyvä, ei sama ilmiö ole kertaantunut parempina saaliina etelämpänä Pohjanlahdella. Niin kalastajat Selkämerellä kuin vielä Pietarsaarenkin seudulla kertovat, että lohi meni ohi ilmeisesti kauempana merellä uiden.
Selkämerellä myrskytuulet aiheuttivat paikoin rysävahinkoja, jolloin pyyntipäiviä menetettiin. Alueilla, joissa pyydykset säästyivät, saatiin lohta ennen juhannusta samaan tapaan kuin viime vuonna. Vesi kuitenkin lämpeni nopeasti ja kala meni kauempana merellä eli kalastajien ulottumattomissa. Kokonaisuudessa kausi jäänee toiseksi heikoimmaksi 2010 jälkeen, ja pääasiassa juuri myrskyistä johtuen.
Sama tilanne koettiin myös pohjoisempana, esimerkiksi Pietarsaaren edustalla. Vaikka viime vuosi ole heikko, odotettiin että tämä vuosi korjaisi tilanteen koska lohia tiedettiin olevan hyvin meressä. Toisin kävi ja tämä kausi jää viimevuotisestakin, ja saalista saatiin noin neljännes kalastajakohtaisesta kiintiöstä, vaikka pyydykset pysyivät hyvin pyyntikunnossa. Kalastajien mielestä myös tällä seudulla lohi ui ohi kaukana merellä. Lohimerkkejä jäi siis käyttämättä, ja niitä myytiin pohjoisemmaksi satoja.
Perämeren pohjukassa tilanne oli toisenlainen ja nyt koettiin ennätys vuosi. Useat kalastajat ostivat lisäkiintiötä itselleen ja pystyivät näin jatkamaan kalastusta. Heinäkuun lopulla, kun kosseja eli pieniä lohia alkoi olla saaliissa suurin osa, nostettiin rysät ylös. Vaikka merkkejä voitaisiin ostaa edelleen lisää koska kokonaiskiintiötä on jäljellä, niistä maksettava hinta ei kata pienistä lohista saatavaa rahasummaa.
Suomenlahti on oma kokonaisuutensa ja myös lohitilanne on monelta kantilta erilainen. Kylmän toukokuun jälkeen vesi lämpeni helteiden tultua nopeasti, mikä vaikutti selvästi lohen liikkumiseen, ja saalista ei tullut. Vasta kun tuulet jäähdyttivät veden heinäkuun puolivälin jälkeen, liikahti lohikin. Korkeimmillaan pintaveden lämpötila avomerellä kävi 28 asteessa, ja putosi nopeasti 18–19 asteeseen, mikä näkyi heti parempina saaliina. Tilanne on selvästi ollut seurausta sääolosuhteista, ja odotettavissa on kuitenkin normaali kausi, jos helteet eivät palaa. Viimevuotiseen huippuun tuskin kuitenkaan päästään.
Toukokuun lopussa käynnistyi LUKE:n Merikarvialla projekti, jossa selvitetään rysän koentatekniikan vaikutusta rysästä vapautettavan luonnonlohen eloonjääntiin. Tutkimuksessa on mukana neljä perinteisellä koentakaukalolla varustettua PU-rysää ja neljä PU-rysää, joissa on kaukalon sijasta koentasukka. Merkintöjä jatkettiin kesäkuun loppuun ja merkin sai yli 400 lohta.
Hankkeessa mukana ollut LUKE:n johtava tutkija Petri Suuronen oli tyytyväinen tulokseen ja että lohta saatiin noinkin monta. Hän oli myös sitä mieltä, että kala ui kauempana merellä huolimatta siitä, että vielä kesäkuussa ei merivesi ollut heinäkuun lämpötiloissa. Hänenkin mielestään moni asia vaikuttaa lohen liikkeisiin.
Vuonna 2017 kartoitettiin viimeksi lohenkalastuksen tilannetta koko rannikolla. Silloin kesä oli koko rannikolla kylmä ja vallitsevat tuulet eivät suosineet kaikkia rannikonosia. Kommenttien yleinen linja oli, että lohi oli varsin pientä, eväleikattuja kaloja oli poikkeuksellisen runsaasti ja saalis kokonaisuutena oli tavanomainen tai huonompi. Lohi kävi hyvin kaupaksi ja keskihinta oli korkeampi kuin edellisenä kesänä. Kuluttajat olivat tyytyväisiä koko rannikolla niin lohen laatuun kuin jäljitettävyyden paranemiseenkin.
Tänäkin kesänä kalan laatu on ollut hyvä ja kauppa käynyt. Ennusteista ja uhkakuvista huolimatta Tornionjokeen on jälleen noussut hyvin lohta. Kalastajat tietävät hyvin, että saalis vaihtelee vuosittain, ja vaikka kalaa, esimerkiksi lohta olisi meressä vaikka kuinka paljon, saattaa se kiertää pyydykset. Syyllisiä heikompaan lohisaaliiseen eivät ammattilaiset hae, mutta muualla tyyli näyttää olevan, että jos edellisestä vuodesta jäädään, on joku toinen sen kalastanut. Maltti olisi ehkä valttia, ja kun tilastoja seuraa parin viimeisen vuosikymmen ajalta, toteaa ja että kaikenlaisia vuosia tuohon väliin mahtuu.
