Liiton sääntömääräinen vuosikokous 2024 pidettiin 28.3.2024 Lapinjärvellä ja etäyhteyden välityksellä. Asialistalla olivat sääntömääräiset asiat ja kokouksen lopuksi maa- ja metsätalousministeriön elinkeinokalatalousyksikön päällikkö Risto Lampinen kertoi ajankohtaisista asioista.
Puheenjohtaja Jarno Aaltonen esitti avaussanat, ja hänet myös valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Osallistujia oli linjoilla viisitoista jäsentä, sekä aluejärjestöjen että yksittäisten kalastusyrityksien edustajia.
Kokouksen sihteeriksi valittu Kim Jordas esitteli toimintakertomuksen ja nosti esille muutamia liiton tulevaisuuden osalta oleellisia asioita. Huolta herättää, että keski-ikä on korkea, mutta positiivista on, että lähes koko troolilaivasto on liitossa mukana. Kuluvan vuoden aikana tapahtumia oli paljon, ja huoltovarmuus tuli menneen toimintavuoden kohdalla usein esille. Kotimaisen kalan osalta saatiin joitain kirjauksia mukaan hallitusohjelmaan, mutta tulokset ovat olleet laihoja ja tilanne näyttää edelleen huonolta.
SUP-direktiivin kansallinen toimeenpano on uusi asia, ja sen tulkintoja viimeistellään. Jordas luonnehti, että joudutaan ehkä riitelemään vielä siitä, onko kalastajien liityttävä kalastusvälineiden tuottajaorganisaatioon. Kahden vuoden hyljekorvaukset ovat edelleen saamatta ja maksatukset menevät todennäköisesti syksyyn saakka. Merimetson osalta ei juuri ole edistystä, ja ministeriö on nimeämässä neljännen merimetsotyöryhmän ja ministeriön tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti siirtää lintu metsästettävien lajien listalle. Merialuesuunnittelussa alkaa uusi kierros, ja näyttää siltä, että tuulivoimateollisuus on edelleen tärkein asia, jatkoi Jordas.
Jordas esitteli liiton säännöistä lähtevää toimintasuunnitelmaa ja toi myös esille, että toimitusjohtajan vaihto on ajankohtainen kysymys, kun nykyinen jää eläkkeelle vuoden kuluessa.
Toimintasuunnitelman hyväksymisen jälkeen seurasi hallituksen valinta seuraavaksi vuodeksi, ja esillä oli mm. hallituksen jäsenmäärä, mikä päätettiin pitää se kymmenessä. Liiton puheenjohtajaksi esitettiin Jarno Aaltosta ja häntä kannatettiin yksimielisesti. Aaltonen kiitti luottamuksesta, ja tiiviin vuoden jälkeen myös kiitti jäsenistöä tuesta.
Uusi hallitus on esillä toisaalla (linkki ko. sivulle … Organisaatio – SAKL), ja jäsenmaksuihin hallitus ei esittänyt muutoksia. Nämä hyväksyttiin ja esitys vahvistettiin. Hallitus esitteli kaksi muutosta strategiaan, toinen on energiasiirtymä ja toinen merituulivoimaan liittyvät toimenpiteet. Asioista keskusteltiin ja todettiin niiden tarpeellisuus, ja ne hyväksyttiin sekä lisättiin liiton strategiaan.
Kokous keskusteli liiton julkilausumasta ( Suomen Ammattikalastajaliiton vuosikokouksen julkilausuma 28.3.2024 – SAKL), ja sitä kannatettiin hallituksen esittämässä muodossa.
Kokous keskusteli niin sääntöjen määräämistä kuin esille tulleista ajankohtaisista asioista varsin aktiivisesti ja yhteinen käsitys sisällöistä löytyi nopeasti.
MMM ajankohtaiset
Ajankohtaispuheenvuorolla kokousta jatkanut Risto Lampinen keskittyi kolmeen tuttuun aiheeseen, silakkaan, loheen ja valvontaan. Hän aloitti silakasta ja kertoi, että sen kohdalla on esillä monta tulevaisuuteen vaikuttavaa asiaa. Hän näki, että tieteellisen neuvon ja kannan tilan osalta Pohjanlahden ja Pääaltaan / Suomenlahden tilanne eriytyy, ja tämä tuo haasteita niin yrittäjille kuin säätelyllekin. Ruotsin kanssa on keskusteltu avoimesti muun muassa Finngrundetin alueen kalastusrajoituksesta, ja sieltä tulee selkeä viesti, että heidän rannikkokalastuksessaan on haasteita.
Tuota on vaikeaa kieltää, vaikka meillä ei tällaista tilannetta olekaan, tarkensi Lampinen. Tilanne on äärimmäisen hankala, ja tulevissa kiintiöneuvotteluissa on tärkeää saada pidettyä yllä aiempi yhteistyö Ruotsin kanssa, mutta perusteita kiellolle ei meillä olla nähty.
Viime vuoden lokakuussa neuvostossa tehty ratkaisu kevään troolikalastuksen lisärajoituksista mahdollisti ylipäätään kiintiön saamisen, ja selvää on, että tämän mukaan pitää mennä.
Lampinen avasi keskustelun, ja ensimmäinen kysymys neuvokselle oli, että päästäänkö Saaristomerellä troolaamaan ollenkaan? Nyt on edelleen jäätä ja kalastusaika jää lyhyeksi. Todettiin myös, että rajoitus ei saa olla itsestäänselvyys joka vuosi. Viiden tonnin rajoitusta kommentoitiin lyhyesti: ei positiivista sanottavaa. Puheenjohtaja Aaltonen esitti, että voisiko 1. ryhmä jäädä ulkopuolelle ja rajoitetaan vain 2. ryhmän kalastajia? Lampinen vastasi, että tämä on hankala asia, koska erillisen silakkakiintiön osuus ylitettiin jo viime vuonna ja riski erillisen kiintiön ylitykseen on kasvanut. Ministeriössä ollaan kuitenkin valmiita keskustelemaan ja odottaa asiasta esityksiä. Aiheesta syntyi pitkä keskustelu, ja puheenjohtajan yhteenveto oli, että lausunnoilla voidaan vaikuttaa, mitään ei olla vielä päätetty.
Jatkoa seurasi lohen osalta, ja Lampinen kertoi, että tilanne on valitettavasti yhä auki ICES osa-alueiden 29N–30 osalta. Helmikuun lopun tiedotteen ja MMM:n kotisivujen blogin jälkeen ei olla edetty eikä ICES:n lausuntoa ole saatu.
Hankalaa on ollut ylipäätään keskustella aiheesta komission kanssa. Ilmapiiri ei ole paras mahdollinen. Sisällöllistä arviota tieteellisestä lohenkalastuksesta ei ole komissiosta tullut ja tieteellis-, teknis-, taloudellisen kalastuskomitean arviota odotetaan edelleen. Tilanne on hankala kalastajien näkökulmasta, mutta voin vakuuttaa, että ministeri ja ministeriö ovat tehneet kaikkensa. Tuntuu, että olemme olleet yksin tuuppimassa tätä eteenpäin, summasi Lampinen.
Kolmas otsikko oli, miten EU:n valvontavelvoitteet ja uusi EU:n valvontapaketti saadaan toteutettua. Tämä vuosi keskitytään saavuttamaan ensimmäisen versio toimivasta ja kustannustehokkaasta järjestelmästä. Tavoite on, että olisi mahdollisimman vähän tarpeettomia asioita, ja kun kerätään tietoa, selvitetään mitä hyötyä niistä olisi. Digitalisuutta kehitetään, ja tästä hyötyisi koko arvoketjun ohella myös kalastajat. Troolikalastukseen on tulossa vähemmän uutta, mutta rannikkokalastajille ja sisävesille paljon. Huhtikuun aikana tehdään kokonaisarvio ja suunnitellaan prosessi.
Lampinen toivoi, että kalastajia olisi mukana työryhmässä ja käynnistetään yhteistyössä pilotteja. Mallin täytyy olla sellaisen, että automaattiset sakotukset vältetään. Suurimmat haasteet ovat troolikalastuksessa, mutta valvonnan täytyy toimia kaikkien osalta. Kannustan mukaan, vaikka ymmärrän ettei valvonta mikään suosikkiaihe olekaan, Lampinen totesi lopuksi.