SAKL jätti 17.6. Varsinais-Suomen liitolle palautteensa merialuesuunnitelmaluonnoksesta. Merialuesuunnitelmaluonnos on ollut kuultavana aikavälillä 18.5.-17.6.2020. Suunnitelma on ainoastaan digitaalisessa muodossa ja nähtävillä sivulla www.merialuesuunnitelma.fi.
Palautteessa todetaan muun muassa, että suunnitelmassa esiteltävät skenaariot nähdään kuvauksina Suomen merialueiden toimintaympäristön mahdollisista ja vaihtoehtoisista tulevaisuuksista vuoteen 2050. Kalastus ja kalatalous huomioidaan osana tulevaisuuden ruokahuoltoa ja ympäristön hoitoa. Ekosysteemitoimijana kalastajan rooli nähdään tärkeänä positiivisten skenaarioiden kohdalla, joissa alueellisesti painottaen todetaan, että se on osa vähähiilistä ravinnontuotantoa ja ravinteiden poistamisesta Itämerestä.
Visio on kuitenkin ristiriidassa suunnitelman toteutuksen kanssa, koska siinä ilmoitetaan, että ”merialueilla tapahtuvan ammattikalastuksen osalta ei ole pyritty paikantamaan uusia potentiaalisia alueita kalastukselle, vaan tekemään näkyväksi alueita, joilla kalastusta nykyäänkin laajamittaisesti harjoitetaan. Tästä seuraa, että suunnitelma kuvaa pitkälti ammattikalastuksen nykytilaa ja suunnitelman vaikutukset seuraisivat nykytilaa. Kalastukselle merkittävien alueiden siirtyminen voi olla mahdollista tulevaisuudessa merialuesuunnittelusta riippumatta”. Tässä toistuu tuttu kaava, juhlapuheissa puhutaan kauniisti kaupallisesta kalastuksesta ja elinkeinokalataloudesta, mutta konkreettiset toimet puuttuvat.
Suunnitelma näyttää, että kalastus aina väistyy muiden toimintojen tieltä. Esimerkiksi energiatuotannon, suojelualueiden ja väylästön varauksien osalta ei synny kompensoivia alue-esityksiä. Suunnitelma ei myöskään huomioi ko. alueiden vaikutusta laajemmalle kuin merkitylle alalle. Niin väylillä kuin suojelualueilla on suojavyöhykkeensä, joille ei kalastajille tule toimintalupaa. Kompensaatiota ei myöskään näy erilaisten suojelualueiden ja suojelutoimien lisääntymisen vaikutuksille kalatalouteen: näiden takia lisääntyvät esimerkiksi hylkeet ja merimetsot, jotka vievät osan niin saaliista kuin kalastusalueistakin. Suojelualueilla estetään myös kaupallisen kalastuksen harjoittaminen. Nykyään jopa yksityiset yhtiöt (DIMECC Oy) saavat varata laajoja vesialueita omaan käyttöönsä viranomaisten siunauksella. Tämä kaikki merkitsee, että kaupallisen kalastuksen toimintatila pienenee koko ajan, kun muut toimintamuodot valtaavat tilan merellä.
Näennäisesti kalastusta varten varatut alueet eivät siis riitä kattamaan suunnitelmassa muualla esitettyjä tavoitteita. Samoin todetaan, että merialueen tilan kohentaminen vaatii myös maatalouden vaikutuksien huomioimisen, ja ravinteiden poistaminen mainitaan, mutta tilanteen korjaavan toiminnan mittakaava ei näy alue-ehdotuksissa.
Lähde: SAKL 17.6.2020
