Suomen kalamarkkinat ovat viime vuosien aikana joutuneet sopeutumaan kansainvälisten markkinoiden ja maailmanpolitiikan nopeisiin muutoksiin. Vuonna 2020 koronapandemia aiheutti erilaisia markkinahäiriöitä, ja viime vuonna alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti rajusti kalatalouden tuotantokustannuksia.
Pandemiarajoitusten purku johti voimakkaaseen kysynnän kasvuun ympäri maailmaa, ja monien hyödykkeiden ja raaka-aineiden hinnat lähtivät nousuun vuoden 2021 aikana. Myös lohen kysyntä kasvoi nopeasti matkailun ja ravintoloiden avautumisen seurauksena. Norja ja muut lohentuottajamaat eivät pandemiasopeutusten jälkeen pystyneet riittävän nopeasti lisäämään tarjontaa, mikä nosti lohen maailmanmarkkinahintaa.
Sota kiihdytti inflaatiota ja heikensi ostovoimaa
Venäjän hyökkäyssodan alettua energian ja elintarvikkeiden hinnat nousivat nopeasti ja lohen hinnannousu kiihtyi. Norjan lohen hinta nousi keväällä 2022 erityisen voimakkaasti, koska suomalaisten ostajien suosimilla päivittäismarkkinoilla oli kasvaneen kysynnän vuoksi poikkeuksellisen vähän lohta. Suurimmat lohimäärät oli jo aiemmin pitkäaikaisilla sopimuksilla luvattu myydä Euroopan isoille vähittäiskauppaketjuille ja jalostajille.
Lohen maailmanmarkkinahinnan nousu siirtyi välittömästi Suomen vähittäismarkkinoille. Keskusliikkeet lopettivat lohen kampanjoinnin korkean hinnan takia. Hinnat laskivat kesän jälkeen, mutta pysyivät loppuvuodenkin normaalia korkeammalla tasolla. Pandemian seurannaisvaikutuksista syntyneet kalanjalostajien kannattavuusongelmat pahenivat. Kalanjalostajat joutuivat sopeutumaan supistuneeseen kysyntään samaan aikaan kun tuotantokustannukset jatkavat nousuaan.
Suomalaisten reaaliansiot laskivat viime vuonna nopeammin kuin koskaan aiemmin neljäänkymmeneen vuoteen. Lisäksi uutisointi maailman epävakaasta tilanteesta lisäsi kuluttajien varovaisuutta. Kuluttajat siirtyivät kallistuneista lohituotteista edullisempiin tai hitaammin kallistuviin elintarvikkeisiin.
Sota muokkasi myös vientimarkkinoita
Sodan seurauksena kirjolohen vienti Euroopan tärkeimpiin vientimaihin Valko-Venäjälle ja Ukrainaan romahti. Kirjolohen tuottajat ovat joutuneet etsimään korvaavia markkinoita muualta Euroopasta ja Aasiasta.
Sodan puhkeamisen jälkeen monet yritykset poistuivat Venäjän markkinoilta. Kalarehujen vienti Suomesta Venäjälle lopetettiin. Suomessa valmistetun kalarehun kysyntä puolittui. Sen seurauksena kalarehujen tuotanto päätyi yritysjärjestelyjen kautta osin ulkomaiseen omistukseen. Kalarehutuotannon supistuminen vähensi kalajauhon kysyntää Suomessa, minkä vuoksi kalajauhoa vietiin entistä enemmän Itämeren maihin.
Venäjän hyökkäyssota horjutti myös elintarvikesilakan vientiä Itä-Eurooppaan. Keväällä pakastetun silakan vienti Suomesta Ukrainaan ja Valko-Venäjälle lähes keskeytyivät. Ukrainan vienti kuitenkin elpyi jo kesällä 2022.
Polttoaineiden hintojen kaksinkertaistuminen romautti silakan troolikalastuksen kannattavuuden vuonna 2022. Poikkeuksellisen heikot saaliit syvensivät kriisiä. Tilanne on kuitenkin alkaneen vuoden aikana normalisoitumassa.
Linkki Kalamarkkinakatsaus 2022
Lähde: Luke 17.4.2023