Kaupalliset kalastajat saivat vuonna 2023 sisävesiltä saaliiksi 4,9 miljoonaa kiloa kalaa. Saaliin määrä oli hieman pienempi kuin edellisenä vuotena. Sen arvo, 15,7 miljoonaa euroa, pysyi samalla tasolla.
- Sisävesiltä kaupallisesti pyydetty muikkusaalis oli 2 miljoonaa kiloa, 0,4 miljoonaa kiloa edellistä vuotta vähemmän.
- Kuhaa kalastettiin 682 000 kiloa, 74 000 kiloa vähemmän kuin edellisenä vuotena. Saalis on pienentynyt kaksi vuotta peräkkäin.
- Rapusaalis, 756 000 kappaletta, oli lähes kokonaan täplärapua. Rapusaalis kasvoi noin 125 000 kappaletta edellisestä vuodesta.
- Muikku oli saaliin arvolla mitattuna sisävesien tärkein saalislaji. Muikkusaaliin arvo oli 5,6 miljoonaa euroa. Toiseksi arvokkain saalis saatiin kuhasta, 4,8 miljoonaa euroa.
- Muikku ja kuha yhdessä muodostivat 70 prosenttia sisävesien kaupallisen kalastuksen kalansaaliin arvosta.
- Ahven oli sisävesien kolmanneksi arvokkain saalislaji (runsas 1 miljoonaa euroa), seuraavina siika (0,94 miljoonaa) ja täplärapu (0,89 miljoonaa euroa).
- Hoitokalastussaaliin osuus koko kalansaaliista oli lähes viidesosa. Siitä särkeä oli noin kolmannes, kuoretta neljännes, ja lahnaa viidesosa. Muut lajit olivat lähinnä kiiskeä, sulkavaa ja pientä ahventa.
- Suomen sisävesille oli vuoden 2023 lopussa rekisteröitynyt 1709 kaupallista kalastajaa. Heistä 1-ryhmän kalastajia oli 363.
- Tilasto julkistetaan ensimmäistä kertaa maakunnittain. Saaliin arvo oli suurin Etelä-Savossa 2,9 miljoonaa euroa. Arvoltaan seuravaksi suurimmat saaliit pyydettiin Pohjois-Karjalasta (2,2 miljoonaa euroa) ja Pohjois-Savosta (1,6 miljoonaa euroa).
Lähde: Luonnonvarakeskus 24.10.2024
