Eduskunnan valiokunnan ovat aloittaneet kalastuslakiesityksen käsittelyn. Ympäristövaliokunta aloitti käsittelyn viime viikolla ja maa- ja metsätalousvaliokunta tällä viikolla. Perustuslakivaliokunnan lausunto on odotettavissa tammikuussa 2015.

SAKL oli ympäristövaliokunnan kuultavana 21.11. Maa- ja metsätalousvaliokunta kuulee kalastuselinkeinoa esityksestä myöhemmin.

SAKL totesi, että hallituksen esitys kalastuslaiksi on eri tahojen ja intressien välinen kompromissi, jossa myös huomioidaan perustuslain asettamat raamit omistusoikeuden osalta.

Liitolla on työn aikana ollut 3 keskeistä tavoitetta:

1. Kalastuslain tulisi ohjata uusiutuvan luonnonvaran kestävää ja monipuolista hyödyntämistä

2. Kalastuslain tulisi vahvistaa kaupallisen kalastuksen asemaa, kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä ja kotimaisen pyydetyn kalan kaupallista tarjontaa kuluttajille

3. Kalastuslain tulisi luoda kalataloudelle selkeä rahoitus- ja hallintojärjestelmä

Esitys ei liiton mielestä tue riittävästi kalataloutta osana elintarviketuotantoa ja lähiruokatuotantoa, vaan näkee kalan lähinnä harrastuksen kohteena. Kuluttajanäkökulma on jäänyt hyvin pitkälle huomioimatta. Kotimaisen pyydetyn kalan osuus kaupallisista markkinoista on hälyttävän alhainen ja tilanne ei myöskään ole kansantaloudellisesti mielekäs. Yhä suurempi osa kulutetusta kalasta tuodaan ulkoa.

Esitys rakentaa myös hyvin raskaan ja byrokraattisen kalatalousjärjestelmän. Kun suuntauksena tulisi olla hallinnon ja säätelyn keventäminen, ehdotettu kalastuslaki vie kehitystä toiseen suuntaan. Monien uusien tehtävien siirtäminen ELY-keskuksille voi osin olla perusteltua juridisesti, mutta kun samalla leikataan keskuksien toimintakykyä osana hallinnon alasajoa, jää epäselväksi miten tällainen harjoitus käytännössä onnistuu.

Vaikka lakiesitys ei kaikilta osin vastaa ammattikalastajien asettamia tavoitteita ja toiveita, ja siinä on ilmeisiä riskejä kaupallisen kalastuksen kannalta, on SAKL valmis kompromissina hyväksymään esityksen.

Kirjallisessa lausunnossa SAKL kiinnitti kuitenkin valiokunnan huomion esityksen muutamaan yksityiskohtaan, josta voidaan mainita seuraavat:

– Esitykset ammattikalastajien vesille pääsyn helpottamiseksi ovat oikeansuuntaiset, mutta tuskin käytännössä sellaisenaan vaikuttavat kovinkaan nopeasti kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiin. Lupa on asetettu niin monen ja tulkinnanvaraisen ehdon varaan, että lupien myöntämistä voidaan tahallisesti jarruttaa. On kuitenkin erittäin tärkeä, että esityksen alueellinen lupa kaupalliselle kalastukselle hyväksytään. Vapaaehtoiset sopimukset vesienomistajien ja kaupallisten kalastajien välillä ovat kuitenkin jatkossakin ensisijainen ja vallitseva menettely vesille pääsyssä.

– Esityksessä on määritelty kaupalliset pyydykset. Muun kuin kaupallisen verkkopyynnin rajoittaminen on oikeasuuntainen. Useimpien kalalajien osalta virkistys- ja kotitarvekalastuksen saaliit ovat suurempia kuin kaupallisen kalastuksen saaliit. Suurien verkkomäärien käyttö virkistys- ja kotitarvekalastuksessa rasittaa kalakantoja, ei ole välttämätöntä kalan kotitarvekäytön kannalta, vaikeuttaa valvontaa, seurantaa ja kalakantojen hoitoa sekä voi lisätä harmaata taloutta.

– Valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksenantovaltuudet sekä ELY-keskuksien rajoituspäätösvaltuudet ovat laajat. Etenkin kalastusasetuksen sisältö jatkossa on keskeinen kaupalliselle kalastukselle. Säädösten on oltava sellaiset, ett ne antavat edellytykset kannattavalle kaupalliselle kalastukselle.

– Kotitarvekalastuksen myyntioikeus sisävesialueella on poistettava. Muotoilu laajentaa nykyisen kotitarvekalastuksen (saaliin käyttö omassa taloudessa), sallimalla vähäisen myynnin suoraan kuluttajille. Poikkeus saaliin ensimyynnissä sisävesialueella johtaa epäterveeseen kilpailuun kaupallisen kalastajan kannalta ja harmaan talouden lisääntymiseen. Sisävesialueen ja merialueen välillä syntyy myös eriarvoinen tilanne.

Lähde: SAKL 21.11.2014