Kalastajan puheenvuoro
Olen ammattikalastaja Suomenlahdelta. Kalastusmuotoni on pienimuotoista sekakalakalastusta missä istutettu siika ja lohi, on suurin tulonlähteeni.
Olen itse mukana muutamassa seurassa, joissa on kerätty rahaa yrityksiltä ja yksityisiltä meritaimenen istutuksiin. Tänä vuonna kuitenkin päätettiin pitää välivuosi, koska merimetsot söivät viime kevään talkootyön tulosta ja näin ollen 2 500 euroa.
Miksi Te rakkaat luonnonystävät ette missään mainitse mikä todellinen harmaahylje- ja merimetsoproblematiikka on. Pitäkää esimerkiksi lehdistötilaisuus siitä kuinka paljon hylje syö siikaa ja lohta.
Tiedän melko tarkkaan mikä niiden osuus on. Olen ollut kaksi vuotta mukana RKTL:n Suomenlahden satelliittihyljetutkimuksessa ja olen oppinut paljon uutta siitä, miten hylje käyttäytyy. Silloin kun tulee paremmin kalaa, halli ei ota riskejä vaan toimii kuin maalivahti. Rysän potkujen ja suuliinojen sisällä se ajaa lohet tai siiat kulmiin, missä se sitten tappaa kalan ja rikkoo osan pyydyksestä. Tämä on valitettava tosiasia. Silloin kun kalaa tulee vähemmän, halli joutuu ottamaan enemmän riskejä ja silloin se menee rysän sisälle koska siellä on ainakin lahnoja tai jotakin muuta. Kahdessa rysässäni on esteverkko, jotta hylje ei pääse sisään, mutta kalaa se syö joka tapauksessa.
Kannatan kyllä sitä, että puututaan jos mennään ylikalastuksen puolelle mutta sitä tämä pienimuotoinen rannikkokalastus ei missään nimessä ole ja me muutamat ammattikalastajat emme todellakaan ole syyllisiä tähän tilanteeseen. Sää, veden lämpötila ja tuulensuunnat kertovat kaiken.
Viimeiset 2-3 vuotta on meriveden pintalämpötila ollut yli +19 ja vallitseva tuulensuunta on ollut idästä. Itätuulella ei ole koskaan tullut kalaa, eikä lohta tai siikaa saa silloin kun kesä suosii mökkiläisiä.
Muuten, lohta on Itämeressä enemmän kun 30 vuoteen, Ja uskon itse että se on totta. Katsokaa osoitteesta www.abelfishing.com / tai wildwaterjohan.blogspot .
Me muutamat todelliset ammattikalastajat, jotka yritämme ansaita leipämme yksinomaan kalastuksella, kalastamme selektiivisillä push-up rysillä. Siellä kalat ovat kuin sumpussa ja alamittaiset saadaan vapautettua heti.
Pienimuotoinen rannikkokalastus on jo ollut vaikeuksissa pitkään. Verkkokalastus on mahdollista ainoastaan talvella ja jään alta. Avoveden aikaan verkkokalastus on käynyt mahdottomaksi.
Puolet kalastajista on 15 vuodessa lopettanut hylkeiden takia. Emme kestä enää lisää vastoinkäymisiä. Kotimainen ja paikallinen kala on hyvin suosittua ja asiakkaamme tietävät että kala on kestävästi pyydetty.
Me olemme myös allekirjoittaneet sopimuksia poistokalastuksesta ja tulemme toukokuussa aloittelemaan sitä. Poistokalastuksella ammattikalastajat poistavat ravinteita (”fosfori/typpi”) merestä ja se on ympäristötyötä jos mikä.
Lopuksi haluan vielä sanoa että tämän päivän rannikkokalastaja on erittäin ympäristöorientoitunut ja me kalastamme vaikeissa oloissa (hylje/merimetso) aina luontoa ja kotivesiämme kunnioittamalla. Jos itse olisin huolissani jostain, niin kampelan tilanne on surkea, se on hävinnyt Loviisan edustalta.
Siikaa ei ole ollut koskaan niin paljon kuin mitä nyt on ja odotan tulevaa lohikauttakin innolla, Kolme huonoa vuotta on takana ja jos ilmat vihdoin olisivat meidän puolella, niin tulossa olisi hyvä kalavuosi ja suuria lohia.
Yhteistyöterveisin
Micke Lindholm, Loviisa