Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja SAKL järjestivät Turussa 31. tammikuuta Kalan digijälki- työpajan. Työpajaan oli kutsuttu kaupallisia kalastajia ja muita kalatalouden ammattilaisia sekä viranomaistahoja. Työpajan tavoitteena oli tutustua uuteen käyttöliittymäsuunnitelmaan, arvioida jatkokehityssuuntaa ja minkälaisia lisäarvoa tuovia ominaisuuksia käyttöliittymään tarvitaan.
Tilaisuuden aluksi projektipäällikkö Antti Kinnunen (Xamk) kertoi, että ammattikorkeakoulu on jo pitkään toiminut kalastussektorilla, ja heidän kehittämänsä sekä sisävesillä käytössä oleva Järvikalasovellus on suunnattu ammattikalastajille. Tällä mobiilisovelluksella saaliin ilmoittaminen viranomaisille voidaan tehdä jo pyyntitilanteessa veneessä. Mobiilisovellus on ainoa laatuaan Suomessa. Kinnunen ja hankkeen parissa työskentelevä ohjelmistosuunnittelija Markus Tiainen (Xamk) alustivat työpajaa kertomalla, että tulevaisuuden jatkokehityksen tavoitteena on luoda sovellus, mikä toimii kaikilla käyttöjärjestelmillä. Järvikalasovellus on tehty niin, että se toimii vain Android-laitteissa mikä rajaa osan mobiililaitteista käytön ulkopuolelle.
Kehitystyön taustalla on Kalan digijälki-hanke, missä haetaan digitaalisia ratkaisuja kalan jäljitettävyyden tueksi kalastuksesta valvontaan saakka. Hankkeessa aihetta lähestytään toteamalla, että merialueen saalistietojen ilmoittaminen on monivaiheinen prosessi, joka sisältää useita ilmoituksia ja tietoa vastaanottavia tahoja. Hankkeessa haetaan käyttäjälähtöisiä ratkaisuja kalatalouden jäljitettävyysprosessien digitalisoimiseksi tulevaisuutta varten, jotta Suomessa voidaan täyttää EU:n asettamat YKP:n mukaiset vaatimukset yhdellä sovelluksella. Tavoitteena on yhden luukun periaatteella luoda kalastajille yhteinen kanava sekä saalistietojen ilmoittamiselle, että jäljitettävyystietojen toimittamiselle. Kinnunen tuo esiin, että hankkeessa ei toteuteta valmista sovellusta kalatalouteen. Yksi oleellinen kysymys on, miten kokonaisuus tulisi ratkaista, jotta tietoa pystyttäisiin liikuttamaan koko arvoketjussa.
Turun työpajassa perehdyttiin projektin vetäjien toimesta käyttöliittymän luonnokseen. Tiainen esitteli Järvikalasovelluksen pohjalta tehtyjä uusia elementtejä ja kertoi eri ohjelmointivaihtoehdoista. Tällä hetkellä kalataloudessa on käytössä useita tietojärjestelmiä, jotka liittyvät kalastuksen valvontaan, säätelyyn ja ohjaukseen, ja tiedon tuottajina sekä käyttäjinä on useita eri tahoja.
Alustusten ja kommenttien jälkeen graafiset tulosteet käyttöliittymän sivuista laitettiin esille, ja tehtävänä oli tutkia niitä, ja kommentoida ratkaisuja kirjoittamalla lapuille huomiot tai toiveet. Kinnunen opasti osallistujia, että nyt on tarpeellista suunnitella kokonaisuus käyttäjien kanssa selkeämmäksi ja käyttäjälähtöisemmäksi sekä tunnistaa nykytilan tarpeet.
Työpajassa otettiin siis askelia tulevan sovelluksen käyttöliittymän tarjoamien toimintojen kehittämisessä käyttäjille sopivaksi työkaluksi. Keskustelua syntyi, kommentteja kirjoitettiin ja projektin vetäjiä haastettiin kertomaan rajauksista sekä mahdollisuuksista.
Keskustelujen ja kommentoinnin ote oli eteenpäin katsova ja osallistujilla oli halua olla edistämässä yhteisen sovelluksen toteutumista. Jalostuksen ja kaupan edustajat kertoivat jo nyt käyttävänsä useita eri sovelluksia omissa prosesseissaan, ja näiden yhdistäminen samaan käyttöliittymään alkutuotannon ilmoitusten kanssa nähtiin haastavaksi. Alkutuotannon kohdalla tilanne nähtiin yksinkertaisemmaksi, koska mitään digitaalijärjestelmää ei vielä ole ja Järvikala-sovelluksesta on saatu ammattilaisilta ilmeisen hyviä kokemuksia.
Työpaja tuotti varmasti vastauksia moniin asioihin, mutta myös joukon uusia kysymyksiä. Aika näyttää, mihin lopputulokseen päädytään, mutta työ jatkuu ja jonkinlainen esitys käyttöliittymäratkaisuksi syntyy.
