Tuulikki Lehto valmistautuu esitykseensä ja tilaisuuden puheenjohtaja Katriina Partanen opastaa
Kala-alan ajankohtaispäivä Kalafoorumi järjestettiin Helsingissä 13. toukokuuta. Tilaisuuden avasi tapahtuman järjestänyt Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen. Paikalla oli kuuntelemassa ja kommentoimassa alustuksia yli kolmekymmentä osallistujaa.
EVIRA:n ylitarkastaja Tuulikki Lehto aloitti päivän annin kertomalla kalatuotteidenpakkausmerkinnöistä. Lehto selvitti että, säädökset ovat sekä EU-tasoisia että kansallisia.Merkinnöissä on paljon yksityiskohtia ja esimerkiksi Lehto nosti tuoreen kalan pyynti- ja nostopäivän merkinnän. Suomi on huhtikuussa notifioinut kansallisen vaatimuksen asetusluonnoksen muodossa ja vaatimus edellyttää komission ja kaikkien muiden jäsenmaiden hyväksynnän, korosti Lehto.
Asia herätti myös yleisössä kommentointia ja todettiin, että Norjan lohi ja sen merkinnät ovat ongelma kun nostopäivä ei ole tiedossa. Toinen suhteellisen uusi asia on, että asetusmuutoksella luovuttiindioksiinipoikkeuksen alaisten kalastustuotteiden suorakaide-lisämerkinnästä. Jatkossa merkintä kaupallisiin asiakirjoihin on riittävä.
Koko alustus ja erityismerkintöjen sisältö on nähtävissä täällä.
Hyrrä pyörii
Tukipäätösten ja maksatusten ongelmat uuden Hyrrä – järjestelmän aikana ovat puhuttaneet viimeisen vuoden aikana myös kalastuselinkeinoa. Maksatusten käsittelysujuvammaksi, miten rakennetuen maksatusta haetaan Hyrrässä ja miten hakija voi jouduttaa käsittelyä,olivat KEHA:n johtava maksatus asiantuntijan Eliisa Mikkolan aiheita.
Heti aluksi hän toi hyviä uutisia että nyt on järjestelmästä saatu ensimmäisiä maksatuspäätöksiäkin ulos. Tämä tunnustettiin myös yleisöstä. Mikkola kertoi että meneillään oleva pilottivaihe on ollut haasteellinen, mutta totesi samalla että ongelmat ovat johtuneet tietojärjestelmästä, eivät asiakkaista.
Mikkola vakuutti myös että vaikka itse järjestelmässä on ollut ongelmia, on sen tavoitteena yhdenvertainen kohtelu koko maan alueella. Esimerkkinä hän kertoi että aiemmin paperihakemukset kohdalla saattoi jonkin ELY:n alueen käsittelijälle tulla työtä ruuhkaksi saakka ja toisaalla oli hiljaista. Nyt jokainen käsittelijä, toimiston sijainnista riippumatta, näkee ruudullaan seuraavan työkohteen ja käsittely etenee koko ajan. Maksatuksiakin käsitellään useassa eri pisteessä.
Sähköinen palvelu tulee ajan myötä nopeuttamaan niin tukihakemusten kuin maksatustenkin käsittelyä. Tämä ei kuitenkaan Mikkolan mukaan vähennä hyvän hankesuunnitelman ja kirjanpidon merkitystä, ehkä päinvastoin. Uusi järjestelmä tuo myös mukanaan mahdollisuuden kirjanpitäjän käyttää tunnuksillaan Hyrrän mahdollisuuksia.
Keskustelussa kiinnitettiin myös huomiota tukipäätösten muotoiluun. Tähdennettiin, että päätökset tulisivat olla riittävän selkeitä, jotta sekä tuen saaja että maksatusten tekijä ymmärtää ne.
Kalatalouden verkostotoiminta ja mitä kalatalousryhmät tekevät olivatMMM:n ylitarkastajan Kari Saulamon aiheena. Verkostotoiminta on tärkeässä osassa uudessa rakenneohjelmassa.
Saulamo avasi asiaa selvittämällä verkon ja verkoston eroja sekä mahdollisuuksia. Hän määritteli verkostotyön olevan yhteistyötä ammattilaisten kesken ja että verkostossa toimijat ovat lähtökohtaisesti itsenäisiä. Verkoston keskinäiset suhteet elävät jatkuvasti ja menestyksen ehto on keskinäinen luottamus sekä yhteiset tavoitteet. Verkosto ei kuitenkaan ole vastaus kaikkeen, huomautti Saulamo.
EMKR – ohjelman verkostotoiminnan tavoitteiksi Saulamo nosti hallinnon toimintojen tukemisen, kalatalousryhmien toiminnan tukeminen, viestinnän sekä tiedottamisen ja osallistumisen kansainvälisiin verkostoihin sekä tapahtumiin.
Ohjelmakaudella 2014 – 2020 verkostotoiminta siirtyy pois ministeriöstä ja tehtävää hoitaa päätoiminen koordinaattori jonka sijoituspaikka on MAVI:n maaseutuverkostopalvelut. Tällä saavutetaan Saulamon mukaan synergiaetuja. Kalatalouden verkostokoordinaattoriksi on vastikään palkattu Merja Mäensivu.
Ohjelmakaudella on myös perustettu kalatalousryhmiä paikallista toimintaa varten. Päämääränä on vahvistaa alueellisista lähtökohdista rahaston strategisia päämääriä ja kehittää alueen kalatalouden arvoketjua kokonaisuutena. Jatkossa paikallinen kehittäminen ja parempi yhteistyö esimerkiksi konfliktien välttämiseksi nousevat esille. Uusia ideoita ja ratkaisuja kaivataan, summasi Saulamo.
Kalatalousryhmät aloittivat
Saaristomeren kalatalousryhmän aktivaattori Maria Saarinen kertoi laajemmin niin kalatalousryhmistä kuin oman ryhmänsä toiminnasta. Ryhmän toiminta alkoi vuoden alusta. Saarisella itsellään on pitkä kokemus kalatalouden tehtävistä ja kehityshankkeista.
EU:n alueella toimii nyt noin 300 kalatalousryhmää joista Suomessa on yhdeksän ja Ahvenanmaalla omansa. Rahoitus koostuu niin EU:sta osuudesta kuin kuntarahastakin. Saaristomerellä on mukana 14 kuntaa.
Saarinen kertoi taustoja ryhmän toimintojen perusteista ja toi esille, että alueella kalastetaan noin puolet Suomen suomukalasaaliista ja samoin vesiviljelyn osuus on samaa luokkaa. Ryhmän strategia ohjaa runsaiden kalavarojen kestävää käyttöä ja hyödyntämistä.
Elinkeinon palaute on Saarisen mukaan ollut aktiivista. Esille ovat nousseet erityisesti vahinkoeläimet kuten harmaahylje ja merimetso. Ryhmän rahoitusmahdollisuuksista ovat nyt pois yksityiset investoinnit mikä on myös kentällä otettu vastaan pettyneenä. Ensimmäinen hankepäätös on jo kuitenkin tehty ja lisää valmistellaan eli työ on käynnissä, tiivisti Saarinen.
Kohti silakan sertifikaattia?
Toteutuuko silakan MSC-merkki ja mitä hyötyä siitä on, oli SAKL:n toimitusjohtajan Kim Jordaksen aiheena. Liitto teetti esiarvioinnin mahdollisuuksista sertifikaattiin apurahan turvin ja nyt liiton hallitus pohtii jatkoa.
Jordas totesi että sertifikaattien merkitys lisääntyy maailmalla eikä Suomi ole tämän kehityksen ulkopuolella. Meille tuodaan jo useita sertifioituja kalatuotteita, mutta Suomessa ei ole vielä yhtään kalastusta joka olisi käynyt prosessin läpi.
MSC – sertifikaatti on pitkä ja kallis toimenpide jonka kustannukset eivät jää yhteen kertaan. Meillä tämä voisi toimia silakalla, mutta hinta on kova ja rahoituksen osalta on saatava ratkaisu, arvioi Jordas. Keskusteluja yhteistyöstä ruotsalaisten kanssa on myös käyty.
Jordas heitti yleisölle kysymyksen että olisiko sertifikaatti tarpeen. Kalatukuilta kuultiin varovainen kyllä ja jalostajat ilmaisivat asian, ettei olisi ainakaan haittaa.
Lisäselvityksiä tehdään ja pohdintoja niin kalajauhovalmistuksen että rakenneohjelman mahdollisuuksien tiimoilta käydään, ja päätöksiä on luvassa kesän aikana.
Esitys löytyy kokonaisuudessaan täältä
Katriina Partanen esitteli tuoretta kuluttajatutkimusta aiheesta kala suomalaisten ruokapöydässä. Tutkimus tehtiin nyt kolmatta kertaa ja edelleen oli toiminnanjohtajalla hyviä uutisia kala-alan ammattilaisille. Vastaajista 96 % kertoi syövänsä kalaa.
Tutkimus sisälsi monenlaisia elementtejä ja tulevaisuus kiinnostaa aina vaikka sen ennustaminen tiedetäänkin vaikeaksi. Partanen esitteli mielenkiintoisimmista tuloksista esimerkkeinä, että lähiruuan suosio kasvaa ja kalan syömisen lisäämistä harkitsee noin puolet vastaajista. Samalla ei uskota norjalaisen lohen kulutuksen kasvuun.
Oman mausteensa toi tuloksiin WWF:n kalan syöntisuositusten tunnettuus. Reilu neljännes vastaajista ilmoitti pyrkivänsä noudattamaan niitä, mutta toisaalta viidennes ilmoitti, ettei noudata vaikka tietääkin suosituksista.
Yhtä usein kuin ilmoitettiin kalan syönnistä, pidettiin tärkeänä elinvoimaista kalataloutta Suomessa. Kuluttajista noin 40 % haluaa Partasen mukaan ostaa ennemmin villiä kalaa, mutta saman verran vastaa, ettei ole samaa tai eri mieltä ostaako villiä vai viljeltyä. Myöskään ympäristömyrkyt eivät enää vaikuta aiempaan tapaan kulutuskäyttäytymiseen. Hyvä että terveysvaikutukset ovat nyt paremmin tiedossa, summaa Partanen.
Eeva-Liisa Lilja, Katriina Partanen ja Kim Palhus kuuntelevat yleisön kommentteja
Messukokemuksia Brysselistä
Onnistunut messuosasto ja – esiintyminen, ja miten se tehdään? Fennopromo Oy:n toimitusjohtaja Eeva-Liisa Liljavastasi ensin kysymykseen että kannattaako kansainvälisille ruokamessuille lähteä, ja vastaus oli että kannattaa.
Brysselin messuilla on ollut useita kertoja aiemminkin esillä suomalaisia kala-alan yrityksiä, ja tällä kertaa esiinnyttiin yhteisosastolla. Lilja näki että viennin kasvulle on merkittäviä mahdollisuuksia ja suomalainen kalatuote koetaan hyväksi.
Lilja toi myös esille suomalaisten yritysten tavallisimman toiveen eli tehdä nopeita kauppoja. Tätä hän piti kuitenkin hankalana lähtökohtana. Vuorovaikutus ja suhteiden luomisen ensin, ja sitten myynti, oli Liljan resepti.
Messuprojekti on syytä suunnitella huolellisesti ja satsata kunnon budjetti. Jos näin ei pystytä toimimaan, on syytä jäädä pois ja odottaa parempia mahdollisuuksia. Yhteistyöllä voidaan päästä pitkälle, kuten nämäkin messut osoittivat. Esillepanoon, yksityiskohtiin ja kuviin täytyy kiinnittää huomiota, opastaa ammattilainen.
Näytteilleasettajakokemuksista Brysselin Seafood Exposta kertoivat keittiömestari Kim Palhus Tarinapata Oy:stä, toimitusjohtaja Mika Jääskeläinen Kalatukku E. Eriksson Oy:stä ja liiketoimintajohtaja Joachim Wolontis DisasCaviar Oy:stä.
Palhus aloitti oleellisesta ja totesi että hyvä tuote niin huonokin kokki pärjää. Hän on tuonut kotimaisen kalan mukaan esimerkiksi lähetystöjen menuun. Markkinoita ja on kokin kannalta etenkin savustetut tuotteet kiinnostavat. Kestävyys ja laatu ovat nykyisin itsestäänselvyyksiä.
Jääskeläinen oli tyytyväinen messuihin. Hän on ollut paikalla toistakymmentä kertaa. Nyt kaikki toimi hyvin ja osasto oli hyvällä paikalla mikä ei ole laajassa tarjonnassa pieni asia. Hän kiitteli myös kokin roolia ja oli tyytyväinen yhteistyöhön osastolla.
Wolontis taustoitti yrityksensä toimintaa kertomalla että heidän myymälöissään myydään mätituotteita enemmän kuin muualla Suomessa yhteensä. Hän on myös kokenut messukävijä ja totesi myös onnistumiset tällä kertaa. Kaikki olivat tosissaan ja tekivät töitä. Heidän tuotteistaan pääsi kaksi uusien tuotteiden finaaliin, mitä Wolontis piti loistavana saavutuksena.
Tämänvuotinen Kalafoorumi esitteli monipuolisesti ajankohtaisia asioita ja kattaus oli hyvin suunniteltu. Alan omat tilaisuudet vievät yhteisiä näkemyksiä ja ajan trendejä kentälle monesti paremmin kuin pelkkä paperitiedottaminen, ja tämä on otettu Pro Kalassa hienosti huomioon. Tällaisen tilaisuuden järjestäminen on vaativa operaatio ja kun sovitellaan monia intressejä sekä etenkin aikatauluja yhteen, on nyt toteutunut lopputulos mainio, tälläkin kertaa.
