Pro Kalan toteuttama ja alan ammattilaisille suunnattu Kalafoorumi oli tällä kertaa Naantalissa. Kaksipäiväisen tapahtuman ensimmäisen päivän teemana oli työhyvinvointi, ja toisena päivänä oli kaksi rinnakkaisohjelmaa: Kalaterveyspäivä ja Kalan digijälki -hankkeen työpaja. Tilaisuudet olivat osallistujille maksuttomia.
Työhyvinvoinnilla aloitettiin, ja päivän aloittivat tilaisuuden vetäjät Pro Kalan toiminnanjohtaja Katriina Partanen ja SAKL:n toimitusjohtaja Kim Jordas. He muistuttivat, että yrittäjän tärkein pääoma on terveys, niin fyysinen kuin henkinenkin. Salissa oli noin viisikymmentä osallistujaa, niin yrittäjiä kuin kala-alan yrityksissä toimivia palkansaajia.
Ensimmäinen alustus oli otsikolla Mitä työhyvinvointi on, ja aiheesta kertoi Peter Peitsalo, Työterveyslaitos. Peitsalo kehotti jokaista ensi miettimään, minkälainen oman työn arki on. Hän kertoi, että näitä työnhyvinvointiin liittyviä asioita on mietitty vasta 90-luvulta lähtien, mutta nyt nähdään, että toimet eivät ole vain pahoinvoinnin estämistä vaan hyvinvoinnin lisäämistä. Peitsalo kävi läpi erilaisia työhön liittyviä voimavaroja ja vaikutuksia, ja kehotti yleisöä keskustelemaan tovi vierustoverin kanssa aiheesta mitkä ovat sinulle työn voimavaratekijöitä. Huolimatta aamupäivän normaalista hiljaisuudesta, osallistujat syttyivät heti keskustelemaan, moninaisia kommentteja saatiin kuulla.
Peitsalo toi esille ammattilaisen otteella, kuinka tunnistaa stressi, ylikuormitus ja työuupumus, ja kuinka tärkeää on palautuminen. Hän kertoi, että nämä ovat kaikille tuttuja asioita, mutta silti omien voimavarojen tunnistaminen on haastavaa eikä yrittäjillä ole välttämättä mahdollista saada palautetta tilanteestaan ulkopuolelta samalla tavalla kuin esimerkiksi työsuhteessa olevilla on. Uni, ravitsemus ja liikkeen että levon tapapaino olivat Peitsalon tarjoamat eväät parempaan palautumiseen ja työhyvinvointiin. Esitys kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Samaa teemaa vei askeleen eteenpäin Maria Laine, psykoterapeutti, työnohjaaja otsikolla Itsensä johtamisen taito hyvinvoinnin tukena. Hän kehotti heti aluksi miettimään, kuka olen tässä ja nyt, ja päivittämään oma tilanne. Laine esitti, että hyvinvointi on muutakin kuin terveys. Jos koko ajan on keskiössä kiire, kesytä se ja laita asiat tärkeysjärjestykseen ja tasapainoon. Tunne itsesi, laadi suunnitelma ja ole ystävällinen itsellesi, haastoi Laine.
Myös Laine toi alustuksensa lopuksi esille palautumisen tärkeyden. Hän esitteli kuuden kohdan ohjelman, missä työstä irrottautuminen ja rentoutuminen saattoivat olla monelle yrittäjälle tuttuja, mutta kaukaisia toiveita. Esille tuli kuitenkin monia varsin yksikertaisia ja helppoja keinoja, jotka eivät juuri vie aikaa. Laine ehdotti, että voit päättää tehdä tekoja, joilla palaudut ja huolehdit hyvinvoinnistasi sekunneissa, minuuteissa, tunneissa, päivissä ja viikoissa. Käytä niitä kaikkia, ja huolehdit näin omasta hyvinvoinnistasi. Sali taisi olla asiasta samaa mieltä. Esitys kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Näkemyksiä työturvallisuuteen ja ergonomiaan esitteli Riikka Pajala, Työterveyslaitos. Hän lähti teesistä, että kala-alan ammatit ovat maailman riskialttiimpia ammatteja. Pajala esitti kolme näkökulmaa turvallisuuteen: mikä voi haastaa turvallisuutta ja terveyttä työssä, työnantajana työturvallisuutta varmistamassa ja turvallisesti töistä kotiin –työturvallisuuden nolla-ajattelu arjessa. Näihin asioihin liittyy aina työn vaaratekijöiden tunnistaminen. Tapahtumaketjut ja altisteet nähdään usein jo ennakolta vähältä piti – tilanteina, mutta puuttumisen kynnys ei vielä ylity.
Pajala korosti, että vain tunnistetut riskit voidaan hallita ja poistaa. Muuten on edessä tilanteiden vakavuusasteen nousu. Valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä, ja työnantajalla on vastuu huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työntekijä on puolestaan velvollinen huolehtimaan määräysten ja sovittujen käytäntöjen noudattamisesta. Turvallisesti töissä ja töistä kotiin ajattelu toimii myös yrittäjillä. Nolla-ajattelu eli nollatoleranssi vahingoille on tärkeä eikä asioita saa lakaista maton alle, summasi Pajala. Esitys kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Kuinka sitten saadaan työterveys järjestykseen, kertoi Arja Peltomäki-Vastamaa, MELA otsikolla Kalayrityksen työterveyshuolto. Alustuksen antina oli yleistä asiaa työterveyshuollosta, miten hankkia työterveyspalveluja, korvauksia ja mitä hyötyä näistä on.
MYEL-vakuutettujen työterveyshuoltoon voi kuulua 18–67-vuotias pakollisesti tai vapaaehtoisesti, MYEL-vakuutettu viljelijä, metsätilallinen, kalastaja tai poronhoitaja sekä perheenjäseninä vakuutetut. Peltomäki-Vastamaa toi esille, että pelkkä MATA-vakuutus ei riitä, vaan MYEL on ehtona Kela-korvauksien saamiseen. Samoin työterveyshuollon järjestäminen on MYEL-yrittäjälle itselleen vapaaehtoista, mutta palkkasuhteisille työntekijöille yrittäjällä on velvollisuus järjestää työterveyshuolto työsuhteen alusta saakka, opasti Peltomäki-Vastamaa.
Alustuksen loppukeskustelussa tuli ilmi, että vain kymmenen prosenttia kalastajista on työterveyshuollon piirissä huolimatta siitä, että ehdot täyttyvät. Raumalainen kalastaja Jarno Aaltonen ilmoittautui yhdeksi vakuutetuksi ja työterveyshuollon asiakkaaksi. Hän näki asiassa paljon positiivisia puolia huolimatta siitä, että palvelu tuottaa myös kuluja. Esitys kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Mitä tarkoittaa työterveyshuoltosopimus käytännössä ja miten työterveyshuollon voi käytännössä järjestää, mitä se kattaa ja minkälainen kustannus se on, oli Tarja Laineen, työterveyshoitaja, Mehiläinen, aiheena. Samat perustelut toistuivat kuten edellisessä alustuksessa tarkennettuna asioilla, mitä iso yritys voi sektorilla tarjota. Hän korosti ennakoivaa työkyvyn ja terveyden hoitoa.
Laineen mukaan terveyden, hyvinvoinnin ja jaksamisen ympärille keskittyvät palvelut on suunniteltu antamaan eväitä kestävään työhyvinvointiin ja auttamaan yrittäjää huolehtimaan työkyvystään ennakoivasti. Yhteisenä tavoitteena on tarttua alkaviin vaivoihin heti, jotta ne eivät pääse kroonistumaan, opasti Laine ja oli sitä mieltä, että hyvinvoiva ihminen tekee työnsä paremmin. Suuri yritys pystyy tarjoamaan kontaktit ja palvelut vuorokauden, ja vuoden ympäri. Esitys kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Työkyvyn ylläpidosta päästiin seuraavaksi eläkevakuutukseen tulevaisuuden turvana, ja aiheesta alusti Satu Sandell, eläkeneuvontapäällikkö, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo. Suomessa on reilut viisikymmentä tuhatta MYEL-vakuutettua ja YEL-vakuutettuja parisataa tuhatta. MYEL-vakuutettujen kalastustyö on kalastusta, kalan käsittelyä, pyydysten valmistusta, korjausta ja kunnostusta sekä saaliin markkinointia. Toimialaan voi myös kuulua muu toiminta, jolla toiminnallinen yhteys kalastukseen. Jo varsinaista kalastusta ei ole, ei yritystoimintaa voi vakuuttaa MYEL-vakuutuksessa, vaan se kuuluu YEL-vakuutukseen. Muut ehdot ovat, että olet 18–68-vuotias, harjoitat ammattimaista kalastusta ja vuotuinen MYEL-työtulosi on vähintään 4 288 euroa (vuonna 2023), kertoi Sandell. Hän kertoi myös selkeät esimerkit eläkkeelle siirtymisestä, tulossa olevista eläkkeistä ja niiden eri vaihtoehdoista. Näistä lisää esityksessä, mikä löytyy täältä.
Olet mitä syöt – hyvinvointia ravitsemuksesta, ja aiheesta alusti Sirpa Heikkilä, FLT ravintovalmentaja. Useimmille tutun aiheen tiimoilta Heikkilä toi esille, että vaikka monipuolinen ravinto on kaiken perusta, on ravinnon imeytymisellä tärkeä merkitys. Ravinto mikä toiselle antaa hyvinvointia, luo toiselle pahoinvointia, eli olemme kaikki yksilöitä, muistutti Heikkilä.
Heikkilä kertoi valaisevin esimerkein erilaisista mekanismeista erilaisen ravinnon vaikutuksista. Hän esitti, että kehon signaaleihin on syytä reagoida. Siitä huolimatta, että ravinto olisi terveellistä, voi olo olla väsynyt, mikä kertoo, että kaikki ei ole kunnossa. Ravinto ei ole vain energiakysymys, vaan paljon monipuolisempi kokonaisuus. Teesit herättivät paljon keskustelua yleisössä ja kysymyksiä tuli asiantuntijalle niin veden kuin kahvinkin juonnin määrästä. Yksityiskohtaisiin vastauksiin ei ollut aikaa eikä mahdollisuuksiakaan, mutta alustus toi hyvin esille aiheen kiinnostavuuden.
Taustat ja moninaiset vaikuttavuudet kuten tieto, että liian rasvaton ruoka on terveysriski, herättivät pitkän päivän päätteeksi osallistujat miettimään omalta kohdaltaan ravinnon ja varmasti myös työhyvinvoinnin merkitystä laajemminkin. Tämä oli varmaan järjestäjienkin tarkoitus ja siinä onnistuttiin hyvin mielenkiintoisten alustusten voimalla. Heikkilän esitys löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Kalafoorumi jatkui perjantaina kahdella rinnakkaisohjelmalla, Kalaterveyspäivällä ja Kalan digijälki -hankkeen työpajalla.
