Kalastajat ovat huolissaan merimetsojen määrän kasvusta sisämaassa Säkylän Pyhäjärvellä Satakunnassa.
Pyhäjärveä kutsutaan usein Satakunnan sisämereksi. Merimetso ei kuitenkaan pesi alueella.
Suojeltu merimetso on merellä rannikoilla viihtyvä ja pesivä lintu, mutta sisämaan järvillä niitä voi nähdä etenkin syksyisin tankkaamassa ravintoa jaksaakseen muuttomatkoillaan.
Tänä syksynä muuttomatkalaisia on kalastajien havaintojen mukaan Pyhjärvellä huomattavasti aiempaa enemmän. Asian nosti ensimmäisenä esille paikallislehti Alasatakunta.
– Siellä saattaa olla neljäsataakin merimetsoa tällä hetkellä. Kun mennään takaperin viisi vuotta, määrä oli viisikymmentä. Kyllä määrä on kasvanut aika räjähdysmäisesti, arvioi Ylelle Säkylän Pyhäjärven hoitoyhdistyksen puheenjohtaja Matti Jaakkola.
Jo vuosia jatkunut ilmiö
Merimetsoja Satakunnassa seuraava asiantuntija sanoo, että kyseessä on kymmeniä vuosia jatkunut aika normaali ilmiö varsinkin syksyllä.
– Niitä tulee sekä pohjoisesta että rannikolta. Ne odottelevat isommilla järvillä muutolle lähtöä ja ruokailevat siellä, kun ruokaa on helposti saatavilla, sanoo Suomen ympäristökeskuksen valtuuttama merimetsojen laskija Antti J. Lind.
Onko kyse ikään kuin läpilennosta?
– No joo, se on oikeastaan aika hyvä kuvaus. Ja kun on Pyhäjärvestä kyse, ne voivat olla vaikka Rauman tai Porin lintuja, jotka ovat osin menneet sinne. Jostakin syystä toiset niistä tykkäävät lähteä sisämaahan päin, mutta suuremmat määrät tietysti viihtyvät rannikolla.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan koko maassa laskettiin tänä kesänä lähes 32 000 merimetson pesää.
Pesimäkanta on kasvanut 14 prosenttia eli yli 4 000 pesää edelliskesästä.
Kannan kasvu on keskittynyt eteläiselle Selkämerelle Satakuntaan ja Suomenlahdelle. Esimerkiksi Raumalla pesii neljännes kaikista maan merimetsoista.
Pysyvä pesintä pelkona
Kalastajien pelkona on, että Pyhäjärvelle voisi syntyä pysyviä merimetsoyhdyskuntia.
– Sitä tässä kauhulla odotetaan, että koska tulee ensimmäinen pesintä, mutta toivottavasti jäät lähtee niin myöhään keväällä, ettei tarvitse murehtia siitä, Matti Jaakkola pohtii.
Nyt merimetsot suuntaavat keväisin pesimäalueilleen rannikolle, jossa meri on auki ja ruokaa on tarjolla.
Onko sitten syytä sisäjärvellä olla ylipäätään merimetsoista huolestunut?
– Kaikkihan sopii jonnekin. Onhan Pyhäjärvelläkin hyviä luonnonsuojelualuepuita, mihin ne hyvin mahtuisivat, mutta epäilen, että jostakin syystä merimetso ei hirveästi Suomessa suosi pesintään sisämaata, sanoo Antti J. Lind.
Sisämaassa merimetson pesintä on harvinaista. Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä on tavattu pieniä 7-20 pesän yhdyskuntia vuosittain, eivätkä ne ole laajentuneet.
Haittaa mökeille ja rysille
Kalastajat eivät tervehdi ilolla merimetson ilmaantumista Pyhäjärvelle väliaikaisenakaan vieraana. Niistä on aiheutunut riesaa myös mökkiläisille.
– Saarissa on mökkejä, joista on jouduttu pesemään seinät ja katot. Kaikki avorysät on pakko poistaa käytöstä, kun ne sukeltelevat kalat pois. Siihen tulee lintuparvi ja kalat lähtee, kuvailee Matti Jaakkola.
Umpirysissä kalastajien saalis on vielä linnuilta turvassa.
Metsästystä valmistellaan
Säkylän Pyhäjärven hoitoyhdistyksen puheenjohtaja Matti Jaakkola haluaisi, että suojeltua merimetsoa voisi alkaa ruveta metsästämään.
– Kanta kestäisi sen, hän uskoo.
Kiistellyn linnun metsästysmahdollisuutta pitää odottaa vielä ainakin tovi.
Maa- ja metsätalousministeriö asetti toukokuussa työryhmät selvittämään, voitaisiinko valkoposkihanhi ja merimetso lisätä EU:n lintudirektiivin metsästettävien lajien listalle.
Työryhmien toimikausi päättyy marraskuun puolivälissä, minkä jälkeen odotetaan konkreettisia ehdotuksia.
Lähde: Yle 26.9.2024
