Hallituksen perinteinen kaksipäiväinen kesäkokous pidettiin tänä vuonna 17.-18.8 Perämeren Kalajoella.
– Aiheet olivat tutut, mutta eniten keskustelua aiheutti odotetusti pelagisen vaikea kiintiötilanne ja eräiden rannikkokalastuksen lajien nopeasti heikentynyt markkina- ja hintatilanne, kertoo liiton hallituksen puheenjohtaja Olavi Sahlstén.
Erityisesti silakkasaalit olivat ensimmäisen vuosipuoliskon aikana hyviä. Taustalla on myös pääaltaan, Saaristomeren ja Suomenlahden kiintiöleikkaukset muutaman vuoden aikana. Sen lisäksi Suomen laivastokapasitetti on nykyään tehokkaassa käytössä. Viime talvi oli myös jäätön, ja kalastus jatkui läpi talven katkoitta. Kaikki nämä syyt ovat johtaneet täydelliseen kalastuskieltoon pääaltaalla, Saaristomerellä ja Suomenlahdella sekä osittaisen kieltoon Pohjanlahdella.
– Hallitus päätti esittää maa- ja metsätalousministeriölle mallia, jolla Pohjanlahden jäljellä olevaa kiintiötä voitaisiin hyödyntää syksyllä ottaen huomioon eri kalastajaryhmät ja raaka-aineen käyttömuodot, toteaa Sahlstén.
– Myös ensi vuodesta odotetaan vaikeaa. Näköpiirissä on, että pelagisella laivastolla on 10 000 – 15 000 tonnia vähemmän silakkaa ja kilohailia käytettävissä, joten on syytä varautua rajoituksiin jo nyt. Hallitus myös keskusteli ensi vuoden säätelystä, mutta palaa asiaan kun kiintiöt ovat tiedossa lokakuun ministerineuvoston jälkeen.
Kesäkokous sai selostuksen YKP-uudistuksen, markkina-asetuksen ja meri- ja kalatalousrahastoasetuksen valmistelutilanteesta sekä keskusteli seuraavan rakennekauden toimintaohjelman valmistelusta.
– Tulevassa toimintaohjelmassa tulisi varat selkeästi suunnata yritystoiminnan tukemiseen ja kehittämiseen, vaati hallituksen jäsen Sami Veneranta. Ilmeisenä vaarana on, että varat menevät kaikkeen muuhun.
Hallitus on hyvin huolestumut maa- ja metsätalousministeriön valmistelemasta esityksestä kalastusvakuutustuesta ja totesi, että toimiva ja kattava vakuutusturva on keskeinen kysymys elinkeinotoiminnalle. Eräät hallituksen jäsenet epäilivät, että ministeriö haluaa karsia vakuutustuesta enemmän kuin EU-komissio on vaatinut. Kokouksessa esitettiin myös huoli vakuutusyhdistysten toimintamahdollisuuksista uudessa tilanteessa.
Kotimaisen pyydetyn kalan markkina- ja hintatilanne on heikentynyt nopeasti tämän vuoden aikana. Muutaman vuoden aikana tapahtunut suotuisa kehitys lopahti kerralla. Siiankalastuksen osalta syksystä odotetaan vaikeaa.
– Lobbarijärjestön ja eräiden yksityishenkilöiden masinoima kotimaisen pyydetyn kalan osittainen ostoboikotti on aiheuttanut suurta taloudellista vahinkoa yrittäjille ja mahdollisesti pysyvää haittaa elinkeinolle, toteaa Sahlstén.
– Erityisesti Ruokakesko on tämän lobbarijärjestön talutusnuorassa. Hallitus totesi, että jatkossa tulisi pyrkiä ratkaisuihin, joilla pyydetty kala yhä enemmän saadaan vietyä maan rajojen ulkopuolelle.
Hallitus hyväksyi pienin muutoksin ehdotuksen liiton vastuullisen toiminnan perusteiksi (Kalastuselinkeinon kodeks). Kodeksi on laadittu Tanskan veljesjärjestön mallin pohjalta ja toimintatapaohje julkaistaan lähiaikoina liiton sivuilla.
Hallitus hyväksyi myös ehdotuksen rannikko- ja sisävesikalastuksen hyvän käytännön ohjeiksi ja lähettää ohjeet Eviran arvioitavaksi. Talvikalastusta koskeva osio aiheutti kuitenkin keskustelua ja tämän osalta tilannetta vielä selvitetään lisää viranomaisten kanssa.
Hallitus määritteli myös vuoden 2012 syksyn toiminnan painopisteet. Toiminnan resurssit ovat kuitenkin ainainen huolenaihe. Hallitus päättikin palata liiton henkilöresurssikysymyksiin aikaisintaan tammikuussa 2013 kun ensi vuoden rahoituksesta on enemmän tietoa.
Kesäkokous ilman lohikeskustelua ei ole mahdollista, joten tälläkin kertaa lohesta keskusteltiin. Tänä vuonna lohisaalit olivat odotetusti hyvät ja Tornionjokeen on noussut ennätysmäärä lohia. 60.000 kappaleen raja on mennyt rikki. Eräät tahot ovat jo ehtineet väittää, että ennätyksellinen nousu johtuu viime vuosien kiintiöleikkauksista. Väite on tietysti naurettava, koska tämän vuoden kaupallisen kalastuksen saaliit ovat suunnilleen samaa tasoa kuin viime vuosien. Luontaiset kannanvaihtelut ja suotuisat sääolot tänä vuonna on todennäköisesti suurin selittäjä tämän vuoden tilanteeseen. Itämeren pääaltaan avomerikalastuksen raju vähentyminen 2000-luvun alkupuoliskon jälkeen voi myös vaikuttaa. Tämän vuoden kantatilanteen perusteella on vaikea ymmärtää tieteellisen neuvonannon esitykset lohikiintiön pienentämisestä. Keskustelussa epäiltiin tieteellisen neuvonannon perusteita kuten myös Itämeren neuvoa-antavassa toimikunnassa (BS RAC) on tehty. SAKL:n hallitus päättikin tukea BS RAC´in suositusta lohikiintiön pitämisestä tämän vuoden tasolla.
RKTL:n vieraantuminen elinkeinosta ja puutteelliset tiedot kalastuselinkeinosta ja kalakannoista, sekä tarve saada korjaus asiaan herätti myös keskustelua. Hallitus piti tärkeänä, että ministeriö tulosohjaisi käytännön elinkeinotoimintaa tukevaan suuntaan. Suoria yhteyksiä liiton ja kalastajien sekä toisaalta tutkijoiden välillä pitäisi myös lisätä.
