Euroopan komissio hyväksyi tänään 23.3. tilapäiset kriisipuitteet, joiden avulla EU:n jäsenmaat voivat hyödyntää valtiontukisääntöjen tarjoamaa joustoa talouden tukemiseksi Ukrainaan kohdistuneen Venäjän hyökkäyksen johdosta.
Kilpailupolitiikasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager toteaa, että Euroopan unioni seisoo kriisissä vakaasti Ukrainan ja sen kansan rinnalla.
”Meidän on vastustettava tätä julmaa hyökkäystä, koska kyse on myös omasta vapaudestamme.
EU:n ja sen kansainvälisten kumppaneiden hyväksymät pakotteet ovat aiheuttaneet Venäjän taloudelle suurta vahinkoa.
Pakotteet rasittavat myös EU:n taloutta nyt ja tulevina kuukausina. EU:n on lievennettävä sodan taloudellisia vaikutuksia ja tuettava tilanteesta vakavasti kärsiviä yrityksiä ja aloja. Toimien on oltava koordinoituja.
Komissio antaakin jäsenmaille mahdollisuuden käyttää valtiontukisääntöjen sallimaa joustovaraa tämän kokonaan uudenlaisen tilanteen ratkaisemiseksi, kuitenkin siten, että tasapuolisia toimintamahdollisuuksia sisämarkkinoilla suojataan.
Tilapäisillä kriisipuitteilla nykyisiä valtiontukivälineitä täydennetään monilla muilla vaihtoehdoilla, jotka ovat jo nyt jäsenmaiden käytettävissä. Tällaisia ovat esimerkiksi yrityksille maksettavat korvaukset vahingoista, joita ne ovat kärsineet suoraan poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, sekä energiamarkkinoiden kehitystä koskevissa komission tiedonannoissa esitetyt toimenpiteet.
Uusien puitteiden ansiosta EU-maat voivat i) myöntää rajallisen määrän tukea yrityksille, joihin meneillään oleva kriisi tai siihen liittyvät pakotteet ja vastapakotteet vaikuttavat, ii) varmistaa, että yrityksillä on riittävästi likviditeettiä ja iii) korvata yrityksille poikkeuksellisen korkeista kaasun ja sähkön hinnoista aiheutuvat lisäkustannukset.
Tämän tyyppisiä toimenpiteitä on tarjolla myös vaikeuksissa oleviksi yrityksiksi katsottaville yrityksille, sillä niillä voi olla kiireellisiä likviditeettitarpeita nykytilanteessa, jotka alkoi pian pandemian jälkeen. Venäjän määräysvallassa ja pakotteiden kohteina olevat yhteisöt jätetään näiden tukien ulkopuolelle.
Esimerkiksi jos jäsenmaat haluavat minimoida tuotantopanosten kustannusten jyrkän nousun vaikutukset maatalousalalla, ne voivat myöntää tukea välittömästi jopa 400 000 euroa kriisin koettelemaa yritystä kohden. Komissio on valmis tekemään välittömästi yhteistyötä jäsenmaiden kanssa sellaisten toimivien ratkaisujen löytämiseksi, joiden avulla voidaan säilyttää tämä taloutemme tärkeä osa, käyttämällä valtiontukisääntöjen tarjoamaa täyttä joustavuutta.
Uusiin tilapäisiin kriisipuitteisiin sisältyy useita suojatoimia, jotta tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla voidaan säilyttää. Jäsenmaita kehotetaan myös edellyttämään kestävää kehitystä koskevien vaatimusten noudattamista, kun ne myöntävät tukea korkeista kaasun ja sähkön hinnoista johtuviin energian lisäkustannuksiin.
Euroopan komissio seuraa tilannetta ja antaa edelleen tarvittavaa tukea hallituksille ja kansalaisille.”
Tausta
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 3 kohdan b alakohtaan perustuvissa valtiontukitoimenpiteitä koskevissa tilapäisissä kriisipuitteissa todetaan, että EU:n taloudessa on vakavia häiriöitä. Tilanteen korjaamiseksi tilapäisissä kriisipuitteissa määrätään kolmentyyppisestä tuesta.
- Rajoitetut tukimäärät: Jäsenmaat voivat myöntää tukea enintään 35 000 euroa kriisin koettelemaa maatalous-, kalastus- ja vesiviljelyalalla toimivaa yritystä kohden ja 400 000 euroa kaikilla muilla aloilla toimivaa yritystä kohden. Tuen ei tarvitse liittyä energian hintojen nousuun, koska kriisi ja Venäjään kohdistetut pakotteet vaikuttavat talouteen monin eri tavoin – esimerkiksi toimitusketjuissa esiintyy häiriöitä. Tukea voidaan myöntää missä tahansa muodossa, myös suorina avustuksina.
- Takauksina ja korkotukilainoina myönnettävä likviditeettituki: EU-maat voivat myöntää i) tuettuja valtiontakauksia, jotta pankit voivat jatkaa lainojen myöntämistä kaikille yrityksille, joihin meneillään oleva kriisi vaikuttaa ja ii) julkiset ja yksityiset korkotuetut lainat.
- Jäsenmaat voivat myöntää valtiontakauksia tai perustaa takausjärjestelmiä, joilla tuetaan yritysten ottamia pankkilainoja. Pk-yrityksille ja muille yrityksille myönnettyjen uusien takausten vuotuista markkinahintaista takausmaksua alennetaan.
- Jäsenmaat saavat myöntää yrityksille julkisia ja yksityisiä korkotukilainoja. Nämä lainat on myönnettävä korolla, joka on vähintään yhtä suuri kuin riskitön peruskorko lisättynä pk-yrityksiin ja muihin yrityksiin sovellettavalla luottoriskipreemiolla.
Molemmissa tukimuodoissa lainan enimmäismäärälle on asetettu rajoituksia, jotka perustuvat yrityksen toimintatarpeisiin ja joissa otetaan huomioon yrityksen liikevaihto, energiakustannukset tai erityiset likviditeettitarpeet. Lainat voivat liittyä sekä investointeja että käyttöpääomaa koskeviin tarpeisiin.
- Tuki korkeiden energiahintojen korvaamiseksi: Jäsenmaat voivat korvata erityisesti energiaintensiivisille yrityksille lisäkustannuksia, jotka johtuvat kaasun ja sähkön poikkeuksellisista hinnankorotuksista. Tukea voidaan myöntää missä tahansa muodossa, myös suorina avustuksina. Tuensaajakohtainen kokonaistuki voi olla enintään 30 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ja enintään 2 miljoonaa euroa minä tahansa ajankohtana. Jos yritykselle aiheutuu toimintatappioita, lisätuki voi olla tarpeen taloudellisen toiminnan jatkumiseksi. Tätä varten jäsenmaat voivat myöntää enimmäismäärät ylittävää tukea enintään 25 miljoonaa euroa energiaintensiivisille käyttäjille ja enintään 50 miljoonaa euroa yrityksille, jotka toimivat tietyillä aloilla. Näitä aloja ovat esimerkiksi alumiinin ja muiden metallien, lasikuidun, sellun, lannoitteen tai vedyn sekä monien peruskemikaalien tuotanto.
Tilapäisten kriisipuitteiden avulla tuki voidaan kohdentaa talouteen ja rajoittaa samalla tasapuolisiin toimintaedellytyksiin sisämarkkinoilla kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia.
Sen vuoksi niihin sisältyy useita suojatoimia.
- Menetelmän suhteellisuus: Yrityksille myönnettävän tuen määrän ja niiden taloudellisen toiminnan laajuuden sekä kriisin taloudellisten vaikutusten välillä olisi oltava yhteys. Tätä varten huomioidaan niiden liikevaihto ja energiakustannukset.
- Tukikelpoisuusedellytykset: Energiaintensiivisten käyttäjien määritelmä perustuu energiaverodirektiivin 17 artiklan 1 kohdan a alakohtaan eli ne ovat yrityksiä, joiden tuotantoarvosta energiatuotteiden ostot ovat vähintään 3 prosenttia;
- Kestävyyttä koskevat vaatimukset: Jäsenmaita pyydetään harkitsemaan syrjimättömien ympäristönsuojeluun tai toimitusvarmuuteen liittyvien vaatimusten asettamista, kun ne myöntävät tukea poikkeuksellisen korkeista kaasun ja sähkön hinnoista johtuviin lisäkustannuksiin. Tuen olisi samanaikaisesti autettava yrityksiä selviytymään kriisistä ja luotava perusta kestävälle elpymiselle.
Tilapäiset kriisipuitteet ovat voimassa 31. joulukuuta 2022 asti. Oikeusvarmuuden varmistamiseksi komissio arvioi ennen joulukuun loppua, onko tilapäisten puitteiden voimassaoloa tarpeen jatkaa. Komissio myös tarkastelee puitteiden sisältöä ja laajuutta niiden soveltamisaikana sen mukaan, mikä on tilanne energiamarkkinoilla, muilla tuotannontekijämarkkinoilla sekä taloudessa yleisesti.
Tänään hyväksytyillä tilapäisillä puitteilla täydennetään EU-maiden monia mahdollisuuksia suunnitella toimenpiteitä EU:n nykyisten valtiontukisääntöjen mukaisesti. EU:n valtiontukisäännöissä annetaan jäsenmaille esimerkiksi mahdollisuus auttaa kiireellisen pelastamistuen tarpeessa olevia yrityksiä selviytymään likviditeettivajeesta. Lisäksi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdassa annetaan jäsenmaille mahdollisuus korvata yrityksille vahingot, jotka aiheutuvat suoraan meneillään olevan kriisin kaltaisesta poikkeuksellisesta tapahtumasta.
Lähde: EU komissio 23.3.2022, linkki https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/statement_22_1949
