EU:n kalatalousneuvosto pääsi 17.10. poliittisen yhteisymmärrykseen vuoden 2023 kalastuskiintiöistä.

Vuoden 2023 kalastuskiintiöt (suluissa vertailu vuoteen 2022):

Pohjanlahden silakka, 80 074 tonnia, Suomi 65 649 tonnia (-28 %)
Pääaltaan, Saaristomeren ja Suomenlahden silakka 70 822, Suomi 15 531 tonnia (+32 %)
Kilohaili, 224 114 tonnia, Suomi 11 573 tonnia (-11 %)
Itäinen turska, 595 tonnia, ainoastaan sivusaaliina, Suomi 10 tonnia (0 %)
Läntinen turska, 489 tonnia, ainoastaan sivusaaliina, Suomi 4 tonnia (0 %)
Pääaltaan ja Pohjanlahden lohi, 63 811 kpl, Suomi 16 488 kpl (0 %) (tähän liittyy kiintiösiirrot)
Suomenlahden lohi, 9 455 kpl, Suomi 8 486 kpl (0 %)

Pohjanlahden silakkakiintiön voimakas pienentäminen oli odotettu, Suomen Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas toteaa. Elinkeinon toiveena on tasaisempi kiintiö- ja saalistaso, nyt vuosittaiset vaihtelut ovat kovin suuria. Silakka on myös laihaa, mikä voi johtua muutoksista ravintoketjussa. Syiden selvittämiseen on syytä suunnata enemmän tutkimuspanosta.

Keskisen kiintiöalueen silakkakiintiön suurentaminen ja kilohailikiintiön esitettyä pienempi leikkaus oli puolestaan hyviä uutisia, Jordas jatkaa. Kyseisen alueen silakan ja kilohailin kalastusta harjoittaville yrityksille tämä tuo helpotusta.

Tänä vuonna tosin kaikista kiintiöistä jää merkittävästi kiintiöitä kalastamatta, osittain johtuen rajusti kohonneista polttoainekustannuksista ja muuttuneesta markkinatilanteesta Venäjän hyökkäyssodan seurauksena.

Lohi on Pohjanlahden ja Suomenlahden rannikkokalastuksen keskeinen laji, monilajikalastuksen perusta, ja siksi ammattikalastuksen oikeus lohenkalastukseen on turvattava. Kiintiöpäätökseen liittyvä mekanismi, jolla voidaan turvata rannikkokalastuksen kestävä ja kannattava lohenkalastus on siten erityisen tärkeä, Jordas painottaa.

EU:n päättämät Suomen pelagiset kiintiöt ajalla 2000–2023, ilman mahdollisia kiintiösiirtoja ja kiintiövaihtoja.